Kuuluisa älymystö Emmanuel Todd esittää huolensa tekoälyn vaikutuksesta älyyn.
Ranskalainen historioitsija ja antropologi Emmanuel Todd, joka tunnetaan terävistä ennustuksistaan, kuten Neuvostoliiton romahduksesta ja talouskriiseistä, on kohdistanut analyyttisen katseensa kehittyvään generatiivisen tekoälyn alaan. Hänen viimeisimmät oivalluksensa liittyvät ihmisen edistykseen ja teknologian näennäisen hillittömään kehitykseen.
Kaksiteräinen miekka: Tekevän tekoälyn nousu ja ihmisen älykkyys
Emmanuel Todd on tutustunut tekoälyyn, erityisesti generatiivisiin malleihin, kuten ChatGPT, jotka ovat levinneet ympäri maailmaa kykynsä avulla hyödyntää valtavaa verkossa olevaa tietoa ja tarjota välittömiä ideoita ja ratkaisuja. Toddin vuorovaikutus tekoälyn kanssa, johon kuului kysymysten esittäminen hänen koetusta pro-Venäjä näkökannastaan Ranskassa, johti paljastaviin tuloksiin – ChatGPT tarjosi odotetun oikeita mutta pintapuolisia vastauksia sekoitettuna virheisiin.
Todd näkee tekoälyn peilinä, joka heijastaa keskimääräistä verkossa olevaa tietoa, mukaan lukien biasia, joka on läsnä tietolähteissä, kuten Wikipediassa. Vaikka se pystyy tuottamaan perusteltuja ja vankan oloisia vastauksia, se noudattaa samoja vakiovirheitä, erityisesti erikoistuneilla aloilla kuten perhetutkimuksessa. Ideologisten ennakkotapausten sisällyttäminen tekee tilanteesta entistä monimutkaisemman, heijastaen länsimaista vinoumaa aiheissa kuten sukupuoli ja seksuaalisuus.
Älyllinen dilemma: Vahvistettu vai heikennetty?
Tekevän tekoälyn, kuten ChatGPT:n, laajamittaisempi käyttö saattaa luoda illuusion tiedon kiihdyttämisestä, mutta Todd väittää sen olevan kulissi, joka peittää todellisen aineellisen hidastumisen tiedeympäristössä. Vaikka tekoälyllä onkin vaikuttavat tekniset valmiudet, tutkijan näkökulmasta sen panos voi olla hieman taantuvaa, mahdollisesti uhkaaen todellista älyllistä kehitystä.
Kulttuurinen muistinmenetys ja demokratian tulevaisuus
Tekoälyn ulkopuolella Todd painottaa historian uuden kasvun tarvetta. Länsimaisten ideologioiden heikkenevä historiantaju on johtanut eräänlaiseen kulttuuriseen muistinmenetykseen – ihmiset ovat kadottaneet kosketuksen alkuperiinsä, taisteluihinsa ja saavutuksiinsa, todennäköisesti ylittäen itsensä toisen maailmansodan jälkeiseen vauraaseen kaupunkielämään.
Vaikka tämä unohdus onkin levinnyt käsitteisiin kuten liberaali demokratia, monien hylätessä opetukset menneistä autoritaarisista hallinnoista, Todd pysyy rohkeana. Hän tunnistaa ihmisen sinnikkyyden historian aikana ja, vaikka tunnistaa tulevaisuuden synkkiä elementtejä, pysyy optimistisena, antautumatta pessimismille huolimatta pelottavista suuntauksista, kuten syntyvyyden laskusta kehittyneissä maissa.
Artikkeli ”Älylliset oivallukset: Emmanuel Todd tekoälystä ja sivilisaation suunnasta” syventyy Emmanuel Toddin ajatuksiin koskien generatiivisen tekoälyn vaikutusta ihmisen älyyn ja edistykseen. Vaikka artikkeli käsittelee Toddin näkemyksiä ja huolia, on useita asiaankuuluvia näkökulmia ja kysymyksiä, jotka voisivat laajentaa aihepiiriä:
– Tasapaino tekoälyn avun ja ihmisen kognition välillä: Miten varmistamme, että generatiivinen tekoäly pysyy tukena eikä kainalosauvana, joka voisi haitata kriittistä ajattelua ja älyllistä tarkkuutta? Haasteena on hyödyntää tekoälyä ilman liiallista riippuvuutta siitä päätöksenteossa ja analyysissä.
– Puolueellisuuksien käsitteleminen tekoälyssä: On kriittistä huomioida puolueellisuudet, jotka ovat läsnä tekoälymallien kouluttamiseen käytetyissä tiedoissa. Miten voimme lieventää tätä ongelmaa varmistaaksemme, että tekoälytyökalut tarjoavat tasapuolisia näkökulmia?
– Tietosuoja ja tekoäly: Tekevän tekoälyn riippuvuus laajoista datajoukoista herättää kysymyksiä yksilöiden yksityisyyden suojasta, joiden tietoja saatetaan käyttää ilman nimenomaista suostumusta. Miten voimme suojautua henkilökohtaisten tietojen väärinkäytöltä tekoälyn aikakaudella?
– Työllisyysvaikutukset: Tekoälyn mahdollisuus automatisoida monimutkaisia tehtäviä luo tulevaisuuden seurauksia työmarkkinoille, ja miten yhteiskunnat voivat sopeutua näihin muutoksiin?
– Sääntely ja eettinen valvonta: Mitä sääntelykehyksiä on luotava ohjaamaan tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa, varmistaen, että eettiset näkökulmat ovat etusijalla?
Edut:
– Tekoäly voi prosessoida valtavia tietomääriä nopeammin kuin ihmiset, mikä voi olla erityisen hyödyllistä aloilla kuten lääketieteellinen tutkimus, missä nopeus voi pelastaa henkiä.
– Generatiivinen tekoäly voi avustaa koulutusympäristöissä, tarjoten opetusta ja apua uusien käsitteiden oppimisessa, mahdollisesti demokratisoiden tiedon saatavuutta.
– Tekoäly voi hoitaa toistuvia ja yksitoikkoisia tehtäviä, vapauttaen ihmiset keskittymään luovaan, strategiseen ja väliluonteiseen työhön, jota tekoäly ei voi suorittaa yhtä hyvin.
Haitat:
– Liiallinen riippuvuus tekoälystä saattaa johtaa ihmisten kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen, kun manuaalinen tutkimus ja kriittinen analyysi saattavat haalistua mukavuuden eduksi.
– Tekoäly saatetaan levittämään olemassa olevia puolueellisuuksia tiedoissa, mikä voisi johtaa syrjintään ja yhteiskunnallisten epätasa-arvojen vahvistumiseen.
– Tekoälyn laaja käyttö herättää huolta siitä, mikä lasketaan alkuperäiseksi ajatukseksi tai älylliseksi omaisuudeksi, erityisesti silloin kun tekoäly tuottaa sisältöä.
Näihin aiheisiin liittyvät kiistat jakavat asiantuntijat siitä, miten paljon tekoäly hyötyy tai haittaa ihmisten älykkyyttä ja sivilisaation etenemistä. Kysymykset kuten epävarmuus, yksityisyys, älyllinen omaisuus, sääntely ja automatisoitujen toimenpiteiden mahdolliset sosioekonomiset seuraukset herättävät paljon keskustelua. Merkityksellisen keskustelun luominen tekoälystä vaatii panosta etiikan asiantuntijoilta, teknologeiltä, päättäjiltä ja yleisöltä.
Mikäli olet kiinnostunut lukemaan lisää Emmanuel Toddin töistä tai teorioista, voit vierailla kustantajansa verkkosivustolla tai etsiä hänen haastattelujaan ja julkaisujaan, jotka ovat saatavilla verkossa. Muista aina varmistaa, että hankit tietoa luotettavista lähteistä tehdessäsi edelleen tutkimusta.