Morokon julkaisu, kuninkaallisten asevoimien lehti, tuo esiin viimeisimmässä numerossaan Marokon vahvistuvia sotilaallisia liittoumia, kiinnittäen erityistä huomiota pitkäaikaiseen ja kehittyvään suhteeseen Yhdysvaltojen kanssa Yhdysvaltain Afrikan komentajan, kenraali Michael Langleyn vierailun jälkeen helmikuussa.
Lehdessä kerrotaan, että kenraali Langleyn vierailu sisälsi strategisen tapaamisen kuninkaallisten asevoimien tarkastajan, eteläisen vyöhykkeen komentajan kenraali Mohamed Bereizin (tunnetaan myös nimellä Hammou) kanssa. Dialogi keskittyi historiallisten kahdenvälisten sotilaallisten suhteiden vahvistamiseen ja vahvoihin suhteisiin, jotka yhdistävät molempien maiden asevoimat.
Lisäksi dokumentaatio kertoo vahvoista keskusteluista sotilaallisesta yhteistyöstä ja yhteisistä koulutusharjoituksista. Lehti mainitsee, että Langley ylisti Marokon merkittävää roolia alueellisen turvallisuuden varmistamisessa pitämässään luentossa Kuninkaallisessa sotilaskorkeakoulussa.
Korostaen ammattimaisen sotilaskoulutuksen tärkeyttä Langley ylisti Marokon kuninkaallisten asevoimien ponnisteluja afrikkalaisten armeijoiden kouluttamisessa ja muodostamisessa. Hänen antamansa näkemykset marokkolaisille upseerioppilaille olivat peräisin hänen laajasta kokemuksestaan.
Lehti mainitsee myös vierailun, jonka teki Jennifer Zakriski, Yhdysvaltain puolustusministeriön apulaisosaston apulaisjohtaja Afrikan asioissa, vahvistaen kestävän marokkolais-amerikkalaisen sotilaallisen yhteistyön voimakkuutta, jota ohjaa vuosien 2020–2030 kattava tiekartta. Tämä dialogi kohdistui yhteistyömahdollisuuksiin ja yhteisiin huolenaiheisiin, vahvistaen Washingtonin ja Rabatin kumppanuuden.
Lisäksi lehti kertoo Belgian puolustusvoimien päällikön, amiraali Michel Hofmanin, vierailusta Marokkoon, korostaen vahvaa sotilaallista kumppanuutta, joka alkoi vuonna 1992.
Keskustelut keskinäisistä sotilaallisista kyvykkyyksistä ja historiallisista suhteista tallennettiin myös tapaamisissa marokkolaisen tarkastajan ja gambialaisen vastineen välillä, sekä Nigerian sotilasdelegaation vierailussa, joka etsi koulutusmahdollisuuksia kuninkaallisten asevoimien sisällä.
Lehden kulmakivenä oli transformoiva tekoälyn (AI) rooli puolustuksessa, kuvaten sen erilaisia vaikutuksia sotilassektorilla. Eversti Majuri Lahsen Hajjami, Kuninkaallisen sotilaskorkeakoulun johtaja, korosti tekoälyn keskeistä roolia puolustussektorin kehittämisessä. Hän tunnusti myös kuninkaallisten asevoimien korkeimman komentajan, kuningas Mohammed VI:n, sitoutumisen saavuttaa teknologinen edistys, joka hyödyttää marokkolaisia voimia. Lehti välitti aktiivisen osallistumisen moniulotteisiin keskusteluihin tekoälystä, joissa oli mukana sekä kansainvälisiä että marokkolaisia asiantuntijoita, lukuisissa älyllisissä seminaareissa.
Kysymyksiä ja vastauksia:
K1: Mitkä ovat Marokon sotilaallisten kumppanuuksien tavoitteet?
V1: Marokon sotilaallisten kumppanuuksien tavoitteisiin kuuluu kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen, sotilaallisen yhteistyön tehostaminen, osallistuminen yhteisiin koulutusharjoituksiin sekä alueellisen turvallisuuden edistäminen. Nämä kumppanuudet pyrkivät edistämään ammattimaista sotilaskoulutusta ja teknologista kehitystä marokkolaisella puolustusalalla.
K2: Minkälaisia haasteita Marokko kohtaa vahvistaessaan sotilaallisia siteitään?
V2: Yksi keskeisistä haasteista, joita Marokko voi kohdata, on tasapainottaa kansainvälisiä kumppanuuksia säilyttäen samalla suvereniteetin ja käsittelemällä kotimaisia huolenaiheita. Lisäksi alueellisten geopolitiikan dynamiikkojen hallinta, erityisesti kysymykset Maghreb- ja Sahel-alueilla, voi olla monimutkaista. Lisäksi uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, integroiminen sotilasprotokolliin vaatii strategista suunnittelua ja merkittäviä investointeja.
K3: Onko Marokon sotilaallisissa kumppanuuksissa yhteydessä kiistakysymyksiä?
V3: Sotilaalliset kumppanuudet liittyvät usein omiin kiistoihinsa. Marokon osalta ne saattavat liittyä asekauppoihin tai sotilaalliseen yhteistyöhön tiettyjen maiden kanssa, mikä voisi aiheuttaa kiistoja naapurimaihin tai muihin kansainvälisiin toimijoihin.
Edut ja haitat:
Edut:
– Sotilaallisten siteiden vahvistaminen voi parantaa Marokon alueellista turvallisuutta ja vastarintakykyä terrorismia vastaan.
– Yhteiset koulutusharjoitukset ja yhteistyö sotilasteknologian, kuten tekoälyn, alueella voivat modernisoida kuninkaallisia asevoimia.
– Kansainväliset puolustuskumppanuudet voivat tuoda taloudellisia hyötyjä, kuten työpaikkojen luomista puolustukseen liittyvillä aloilla.
– Sotilaalliset yhteistyöt voivat myös edistää diplomaattisia suhteita ja maantieteellistä vaikutusvaltaa Marokolle.
Haitat:
– Intensiivinen sotilaallinen yhteistyö voi johtaa alueellisiin asevarustelukilpailuihin ja kärjistää jännitteitä naapurimaiden kanssa, vaikuttaen haitallisesti alueelliseen vakautta.
– Ulkomaisten sotilaslaitteiden ja koulutuksen liiallinen käyttö saattaa vaarantaa Marokon sotilaiden autonomian.
– Puolustusmenojen jakaminen kansainvälisten kumppanuuksien ja teknologisten edistysaskeleiden kesken voi olla huomattavaa, mahdollisesti ohjaten varoja muilta kriittisiltä aloilta.
Ehdotetut liittyvät linkit:
Lisätietoja alueellisesta turvallisuudesta ja puolustusasioista kannattaa etsiä seuraavista linkeistä:
– Yhdysvaltain Afrikan komento (AFRICOM)
– Yhdysvaltain puolustusministeriö
– Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö (NATO)
Huomioithan, että internetin dynaamisen luonteen vuoksi verkkosivujen osoitteet voivat muuttua tai vanhentua tämän sisällön kirjoittamisen jälkeen. Varmista, että tarkistat kaikki URL-osoitteet ennen niiden käyttöä.