Koulutuksen arviointijärjestelmien kehitys tekoälyn ja digitaalisten työkalujen avulla
Koulutuksen arvioinnit ovat kokemassa mullistavia muutoksia uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöönoton myötä. Maria Helena Guimarães de Castro, arvostettu Ayrton Sennan innovaatio-opetusarvioinnin professori São Paulon yliopistossa Ribeirão Pretossa, keskusteli koulutusarviointimenetelmien modernisoinnin tarpeesta. Hän toi esiin huolensa siitä, että nykyiset arviointijärjestelmät, kuten Brasilian perusopetuksen arvioinnin järjestelmä (Saeb), perustuvat vuonna 2001 vahvistettuihin vanhentuneisiin standardeihin.
De Castro korosti digitaalisten kokeiden ja mukautuvien alustojen potentiaalia parantaa Brasilian vakavia mutta menetelmällisesti vanhentuneita arviointikäytäntöjä. Viitaten esimerkkinä Kansainväliseen opiskelija-arviointiohjelmaan (PISA), de Castro kehui heidän edistysaskeleitaan, mukaan lukien monimutkaisemmat matriisit ja menetelmät, jotka käsittelevät 2000-luvun taitoja, joita Saeb ei vielä huomioi. Hän korosti arviointien tärkeyttä opettajankoulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien parantamisessa, painottaen monenlaisten taitojen arvioimiseen tarvittavien työkalujen välttämättömyyttä, erityisesti kokonaisvaltaisen oppilaiden ja kasvattajien kehityksen kannalta kriittisten sosioemotionaalisten taitojen osalta.
Puhuessaan tekoälyn roolista de Castro kannatti sen potentiaalia nopeuttaa kokeiden arvostelua, mahdollistaen rakenteellisten vastausten analyysin monivalintakysymysten rinnalla. PISA-kokeet ovat esimerkki tästä, käyttäen tekoälyä ei ratkaisuna vaan apuna asiantuntijoiden laatimiin ja korjattaviin arviointeihin.
Yhden lisänäkökulman toi Sérgio Leite, eläkkeelle siirtynyt professori ja entinen johtaja Unicampin kasvatustieteiden koulussa, joka varoitti puhtaasti rankingiin keskittyvästä lähestymistavasta koulutuksen arvioinnissa. Sen sijaan hän puolsi arviointien tulkitsemista keinona diagnosoida ja sopeuttaa opetusstrategioita.
Brasilian hallitus, jonka edustajana on koulutusministeri Camilo Santana, on kiinnostunut Enem-kokeiden osallistumisen vähenemisestä. Tutkimusta tehdään parhaillaan ymmärtääkseen taustalla olevat ongelmat, ja Santana huomauttaa paikallisen johdon ja motivaation puutteesta opiskelijaverkostoissa. Lisäksi todettiin, että Enem muokataan koskemaan pelkästään yhteistä ydinopetussuunnitelmaa, välttäen joustavia osia, ja että tähän joustavaan opetussuunnitelmaan liittyvät muodolliset arvioinnit hoidetaan koulutasolla.
Tunnustaen globaaleissa arviointikäytännöissä tapahtuneet teknologiset edistysaskeleet PISA, jonka johdossa on OECD, jatkaa kehittymistään arvioimalla, miten oppilaat lähestyvät monimutkaisia ongelmia keskittymättä pelkästään oikeisiin vastauksiin. Tämä lähestymistapa heijastelee koulutuksen siirtymistä kohti strategisten ja motivoituneiden ongelmanratkaisijoiden kehittämistä.
Tekoälyn ja tunneälyn integroiminen koulutusarviointeihin
Tärkeimmät kysymykset
1. Miten tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti koulutusarvioinneissa?
Tekoälyä voidaan ottaa käyttöön kokeiden arvostelussa, erityisesti avoimien vastausten osalta, tarjoten välitöntä palautetta ja vapauttaen opettajat keskittymään personoituun opetukseen. Lisäksi tekoäly voi räätälöidä arvioinnit oppilaiden oppimisen tahtiin ja ymmärrykseen, luoden mukautuvan oppimisympäristön.
2. Mikä ovat keskeiset haasteet koulutusarviointien uudistamisessa?
Haasteita ovat muun muassa varmistaa, ettei digitaalinen jako pahenna epätasa-arvoa, säilyttää kokeiden eheys ja turvallisuus sekä kehittää tekoälyä, joka ymmärtää ja arvioi sosioemotionaalisia taitoja tarkasti.
3. Mitä kiistoja liittyy rankingiin keskittyviin arvioihin?
Rankingit voivat johtaa testien opettamiseen, laiminlyöden laajempia kasvatustavoitteita, kuten kriittisen ajattelun ja sosioemotionaalisten taitojen kehittämistä. Ne voivat myös edistää korkean stressin ympäristöjä oppilaille ja opettajille.
Edut ja haitat
Edut:
– Personoidut arvioinnit: Teknologia mahdollistaa yksilöllisemmät arvioinnit, jotka mukautuvat oppilaiden oppimisen etenemiseen.
– Tehokkuus: Tekoäly voi nopeuttaa arvostelua mahdollistaen kattavammat ja säännöllisemmät arvioinnit.
– Laajempien taitojen arviointi: Digitaaliset työkalut voivat arvioida laajempaa kirjoa taitoja, mukaan lukien sosioemotionaaliset taidot.
– Tietoon perustuvat oivallukset: Edistyneet analyysit tarjoavat yksityiskohtaista palautetta oppilaille ja opettajille kohdennettuja parannuksia varten.
Haitat:
– Saavutettavuus: On riski, että teknologiaan pohjautuvat erot kasvavat.
– Tietosuoja: Opiskelijatietojen kerääminen ja käsittely herättävät yksityisyyshuolia.
– Riippuvuus teknologiasta: Liiallinen riippuvuus teknologiasta voi vähentää perinteisiä opetus- ja oppimismenetelmiä.
– Sosioemotionaalisten arviointien pätevyys: Tunneälyn kaltaisten aineettomien ominaisuuksien mittaaminen on monimutkaista ja voi olla subjektiivista.
Lisätietoja koulutusarvioinnin kehityksestä voi saada kansainvälisiltä vertailuaineistoilta, kuten OECD, joka vastaa PISA:sta, linkistä: OECD.
Keskustelua ja nykyisiä trendejä koulutusarviointijärjestelmistä peruskoulutasolta korkeakoulutasolle voi seurata koulutukseen keskittyneiden organisaatioiden kautta, kuten UNESCO, linkistä: UNESCO.