Tekoälyn (AI) vaikutusten kaksijako asettaa kaksi näennäisesti vastakkain olevaa kertomusta. Toisaalta sitä pidetään mahdollisuutena harvoille teknologiajäteille, joilla on laaja tieto, laskentateho ja asiantuntemus muuttaa elämäämme merkittävästi taloudellisen voiton saavuttamiseksi. Toisaalta AI nähdään häiritsevänä voimana, jolla on voima ’potkaista nykyinen talouden shakkilauta’ ja mahdollistaa älykkäiden innovaattoreiden luoda uusia pelejä.
Stanfordin yliopiston AI-indeksiraportin oivallukset yli 500 sivulla kuvaavat tämän globaalin teollisuuden sykettä. Raportti korostaa amerikkalaisten teknologiavaltiaiden kuten Googlen, Metan ja Microsoftin hallitsevaa asemaa AI-tutkimuksessa, sijoituksissa ja mallien kehittämisessä. Yksityissektori on kiistatta houkutellut monet AI:n kirkkaimmista tutkijoista. Vuonna 2011 41 % uusista AI-tohtoreista Yhdysvalloissa ja Kanadassa liittyi yrityksiin, kun taas akateemiset piirit pitivät saman suhteen. Vuoteen 2022 mennessä teollisuus absorboi 70 %, kun taas akateemisilla piireillä oli enää 22 %.
AI-mallien kehittämisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, OpenAI käytti $4,4 miljoonaa laskentatehoon kouluttaakseen GPT-3-mallinsa ja Google sijoitti $191 miljoonaa Pathwaysiin (aiemmin Gemini Ultra). Edellisenä vuonna yksityissektorin sijoitukset tekoälyyn olivat yhteensä $67,2 miljardia dollaria, ylittäen Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan panostukset $7,8 miljardia ja $3,8 miljardia dollaria.
Jotkut kuvittelevat, että AI on 2000-luvun uudet rautatiet tai telekommunikaatiot, jotka ovat olennaisia kaikessa toiminnassa. Jos tämä pitää paikkansa, amerikkalaiset teknologiayritykset voisivat ottaa yhä enemmän perinteisiä hallitusten, sijoitusyritysten ja sääntelijöiden rooleja hallitsemalla infrastruktuuria ja asettamalla omat sääntönsä.
Vaihteleva maailmanlaajuinen vastaanotto AI:lle paljastaa mielenkiintoisen ilmiön, jossa ihmiset kehittyvistä maista näkevät AI:n potentiaalin positiivisempana kuin kehittyneempien länsimaiden ihmiset. Kyselyt osoittavat, että enemmistö Indonesiasta, Thaimaasta ja Meksikosta pitää AI:n hyötyjä sen haittoja suurempina, toisin kuin skeptisempi näkemys Yhdysvalloissa ja Ranskassa.
Samalla maat kuten Kiina ovat ottaneet aggressiivisesti käyttöön AI:ta oikeassa maailmassa, johtaen 61 %:n globaaleista AI-patenttihakemuksista ja halliten huomattavaa osaa maailman teollisuusroboteista.
Erityisesti intialainen akateemikko ja kirjailija Payal Arora korostaa, että 90 % maailman nuorista asuu kehittyneiden länsimaiden ulkopuolella. He ovat innokkaita hyödyntämään digitaalista taloutta ja näkevät teknologian mahdollisuutena, eivät pessimistin herkkuna. Näin ollen AI voi tarjota heille mahdollisuuden muuttaa nykyistä globaalia hierarkiaa.
Keskeiset kysymykset:
1. Miten AI vaikuttaa globaaleihin voimadynamiikoihin?
AI vaikuttaa globaaleihin voimadynamiikoihin pääasiassa taloudellisen vahvuuden, sotilaallisen kyvyn ja teknologisen johtajuuden kautta. Maat tai toimijat, joilla on johtava asema AI-teknologioissa, voivat hallita globaaleja markkinoita, omata ylivertaiset tiedustelu- ja puolustusjärjestelmät sekä asettaa kansainvälisiä standardeja ja sääntöjä.
2. Mitä päähaasteita liittyy AI:n rooliin globaaleissa voimadynamiikoissa?
– Varmistaa AI:n eettinen käyttö ja estää valvontavaltion tai autoritaarisen hallinnan.
– Siltaa kehittyneiden ja kehittyvien maiden välinen kuilu AI:ssa estääkseen lisääntyvää eriarvoisuutta.
– Käsitellä työpaikkojen siirtymiä ja taloudellisia häiriöitä, joita AI saattaa aiheuttaa.
3. Mitä kiistoja liittyy AI:hin kansainvälisellä tasolla?
– Tietosuoja ja mahdollinen AI:n väärinkäyttö massavalvontaan ja yhteiskunnalliseen kontrollointiin.
– AI:n rooli sodankäynnissä, mukaan lukien itseohjautuvat aseet ja cyber-hyökkäykset.
– AI-teknologioiden monopolisointi muutamien teknologiajättien toimesta, mikä voisi rajoittaa kilpailua ja innovaatiota.
AI:n edut globaaleissa voimadynamiikoissa:
– Tehostettu tehokkuus: AI:n käyttöönottoa suorittavat maat voivat virtaviivaistaa hallituksen palveluja, parantaa terveydenhuoltoa ja lisätä maataloutta sekä valmistusteollisuutta.
– Innovaatio ja talouskasvu: AI edistää innovaatiota ja voi mahdollisesti sijoittaa maat digitaalisen talouden kärkeen.
– Kansallinen turvallisuus: AI-teknologiat voivat merkittävästi parantaa maan tiedustelun kokoamista ja vahvistaa puolustusvalmiuksia.
Haitat AI:sta globaaleissa voimadynamiikoissa:
– Eriarvoisuus: AI voi kasvattaa kuilua maiden välillä, jotka hallitsevat AI-teknologiaa ja niiden välillä, jotka eivät, mahdollisesti johtaen suurempaan geopoliittiseen epävakaisuuteen.
– Työpaikkojen menetys: AI-ohjautuva automaatio voi johtaa merkittävään työpaikkojen siirtymiseen, aiheuttaen sosioekonomisia häiriöitä.
– Eettiset kysymykset: AI:n kyky vaikuttaa päätöksiin ja käyttäytymiseen herättää huolta yksityisyydestä, autonomiasta ja oikeudenmukaisuudesta globaalilla tasolla.
Liittyvät linkit:
– Lisätietoja maailmanlaajuisista trendeistä ja AI-tutkimuksesta voit löytää vierailemalla Stanford Human-Centered Artificial Intelligence -instituutin verkkosivuilla osoitteessa Stanford HAI.
– Saadaksesi oivalluksia AI:n globaaleista taloudellisista vaikutuksista, Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) tarjoaa resursseja osoitteessa OECD.
– Tietoa AI-hankkeista ja politiikoista ympäri maailmaa löytyy Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisen ja sosiaalisen neuvoston (ECOSOC) verkkosivustolta: ECOSOC.
AI:n vaikutukset globaaliin valtaan ovat monimutkaisia, ja niillä on merkittäviä vaikutuksia taloudelliseen vaurauteen, turvallisuuteen ja eettiseen hallintoon. Kun AI-maisema kehittyy, se vaatii harkittua näiden tekijöiden huomioimista päättäjiltä, liike-elämän johtajilta ja maailman yhteisöltä.