Tekoäly herättää huolta valeuutisista
Tekoäly (AI) on kasvavasti herättänyt huolta sen kyvystä levittää valeuutisia, manipuloida videoita ja muokata äänitallenteita niin, että henkilöt näyttävät sanovan oudoilla tavoilla ilmiselvästi keksittyjä asioita. Ongelman vakavuus korostuu erityisesti journalismin maailmassa, missä hieman luonnollista skeptisyyttä tarvitaan.
Esimerkiksi AI-generoitu video Hitleristä pitämässä antisemitistä puhetta englanniksi levisi sosiaalisessa mediassa, mikä oli selvästi väärennös, sillä diktaattori ei puhunut englantia julkisesti. Tällaiset tapaukset osoittavat tekoälyn hälyttävät kyvyt luoda vakuuttavia valheita.
Jekkupuhelu korostaa kriittisen ajattelun tarvetta
Eräässä toisessa tapauksessa Rooman jalkapallojoukkueen kannattaja nimeltään Edoardo soitti paikalliselle radioasemalle ja väitti joutuvansa eutanasiaan terminaalisen sairauden takia, joka ei jostain syystä vaikuttanut hänen elinikäänsä mutta kuitenkin heikensi elämänlaatua. Uutinen levisi lehdissä, eikä kukaan kyseenalaistanut paradoksia kuolemattoman terminaalisen sairauden suhteen. Koskettuneena tarinasta valmentaja De Rossi ilmaisi solidaarisuutensa. Myöhemmin paljastui kuitenkin, että Edoardo oli täysin terve ja oli jopa mennyt naimisiin varakkaan perijättären kanssa.
Kysyttäessä tapauksesta radioaseman henkilökunta ilmaisi tietämättömyytensä vuoromuutoksen takia. Samaan aikaan Edoardo, joka kuulosti tunnekuohuissaan ilmalla, oli tavoitellut paljon kevyempää pyyntöä – voittaa cup pelin Dublinissa – ja näytti myöntävän edellisen lausuntonsa absurdiuden.
Kaiken kaikkiaan tämä osoittaa, kuinka valeuutiset voivat juontaa juurensa erilaisista lähteistä, mukaan lukien näennäisesti viattomat vitsit, ja korostaa tarvetta lähestyä tällaisia tarinoita tarkkaavaisin silmin.
Natours ja Deepfake: Kasvava haaste yhteiskunnalle
Yksi merkittävimmistä haasteista, joita tekoäly aiheuttaa väärän tiedon leviämisessä on ”deepfake”-ilmiö. Deepfake-tekniikka sisältää tekoälyn käytön olemassa olevien kuvien ja videoiden liittämiseksi lähdekuviin tai -videoihin käyttäen konetekniikkaa, erityisesti generatiivisia adversaalisia verkkoja (GANs). Tällä tavalla voidaan luoda realistisia video- ja äänitallenteita, joissa yksilöt sanovat tai tekevät asioita, joita he eivät koskaan tehneet, ja tätä voitaisiin käyttää pahantahtoisesti mustamaalata yksilöitä tai levittää harhaanjohtavaa tietoa.
Lisäksi tekoälyn avustaman kirjoittamisen työkalujen lisääntyminen tarjoaa toisen kanavan, josta väärien tietojen luomista voidaan tuottaa. Näillä työkaluilla voidaan tuottaa artikkeleita, jotka vaikuttavat poliittisilta tai ideologisilta, edistäen valeuutisten, juorujen tai väärän tiedon leviämistä.
Tekoälyn ja väärennetyn tiedon leviämisen yhteistyö esittää pelottavia kysymyksiä ja kiistoja:
– Miten voimme rakentaa vahvistusjärjestelmiä tunnistamaan tekoälyn tuottamaa väärennettyä sisältöä?
– Mitkä oikeudelliset ja eettiset viitekehykset on oltava paikoillaan digitaalisten valheiden leviämisen torjumiseksi?
– Kuinka yksilöitä voidaan kouluttaa erottamaan laillinen tieto manipuloidusta sisällöstä?
Tekoälyn hyötyjen ja haittojen ymmärtäminen tiedon levittämisessä
Hyödyt tekoälyn käytöstä journalismissa ja muilla informaatioaloilla sisältävät kyvyn käsitellä suuria määriä dataa nopeasti, tuottaa raportteja ja personoida sisältöä yksittäisille käyttäjille, lisäten sitoutumista. Kuitenkin haittapuolena, kuten nähtiin deepfakejen ja valeuutisrobottien tapauksissa, on todellinen vaara, että tekoälyä voidaan manipuloida toimittamaan vääriä tietoja, horjuttaen luottamusta mediaan ja vaikuttaen yleiseen mielipiteeseen ja poliittisiin lopputuloksiin.
Joitakin keskeisiä haasteita näiden vaarojen käsittelemisessä ovat:
– Tekoälyn teknologian nopea kehittyminen, mikä tekee sääntelyn ja havaitsemismenetelmien vaikeaksi pysyä mukana.
– Monimutkaiset eettiset vaikutukset tekoälyn kieltämisestä tai rajoittamisesta ottaen huomioon sen myönteiset käyttötarkoitukset.
– Varmistamalla, että tehtävät toimenpiteet eivät riko ilmaisunvapautta tai johda sensuuriin.
Keskeinen kiistanalaisten alue tässä kohteessa koskee sitä, kuka on vastuussa tekoälyn säätelystä ja sen tuloksista, alustat, joissa sisältö julkaistaan, vai itse tekoälyn luojat.
Lisätietojen löytämiseksi tästä aiheesta voit vierailla uskottavien organisaatioiden pääsivustoilla, jotka tutkivat tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan. Tässä muutamia ehdotettuja linkkejä:
– Tekoälyn turvallisuusinfo
– Sähköisen Eturintaman Säätiö
– IBM Watson
– OpenAI
Nämä linkit voivat olla voimakas aloituspiste ymmärtää sekä tekoälyn positiivista potentiaalia että uhkia, kun kyse on tiedon aitoudesta.