Miles Astaryn aito valokuva johti odottamattomaan hylkäämiseen vuoden 1839 palkinnoista, kilpailusta, joka keskittyy teknologian edistysaskeleisiin, erityisesti tekoälyn alalla. Astrayn teos, nimeltään ”F I L A M I N G O N E,” esitti päättömän flamingon ja se otettiin Aruban rannoilta vuonna 2022. Vaikka Astray käytti Nikon D750 -kameraa 50mm kiinteällä linssillä, jossa oli aukko f/1.8 ja suljinnopeus 1/1600 kuvan ottamiseen, Astray huomasi sijoituksensa kolmanneksi ja kansan suosikiksi kumotuiksi paljastuttuaan, ettei hänen työnsä ollut tekoälyn luomaa.
Tuomaristo, johon kuului arvostettuja nimiä kuten The New York Timesista, Christiesta ja Getty Imagesista, piti valokuvaa vaikuttavana luovuutensa ja vaikutuksensa osalta. Silti he perui tunnustukset, koska kuva ei vastannut tekoälyn kategoriaan asetettuja kriteerejä. Astray kohtasi siten diskvalifikaation kilpailusta.
Puolustuksekseen Astray korosti tilanteen ironiaa osoittamalla, että hänen tarkoituksenaan oli kritisoida tekoälyä ja sen mukanaan tuomia eettisiä vaikutuksia, viitaten näin itse tekoälyn harhauttaviin kykyihin. Hänen aikomuksenaan ei ollut vain huijata tuomaristoa, vaan herättää keskustelua tekoälyn aitoudesta ja eettisistä näkökohdista taiteellisella alalla. Vaikka hänen tarkoituksensa oli vilpitön, teko johti rangaistukseen, valaisten jatkuvaa keskustelua tekoälystä taiteessa ja välttämättömistä rajoista tässä kehittyvässä maisemassa.
Tärkeät kysymykset ja vastaukset:
– Mikä on merkitys vuoden 1839 palkinnoilla?
Vuoden 1839 palkinnot vetävät maailmanlaajuista yleisöä seuraamaan teknologian kehitystä, kannustaen näin innovatiivisia edistysaskelia. Taidealan palkinnot usein käynnistävät keskusteluja teknologian ja luovuuden vuorovaikutuksesta.
– Miksi Miles Astrayn valokuva oli merkittävä?
Miles Astrayn valokuva, ”F I L A M I N G O N E,” oli merkittävä, koska se erehdytti tekoälyn luomaksi kuvaksi. Valokuva haastoi käsitykset siitä, mitä perinteisellä valokuvauksella voidaan tallentaa ja mitä odotetaan tekoälyn luomalta taiteelta. Se myös herätti keskustelua luovien teosten aitoudesta tekoälyn aikakaudella.
– Millaisia vaikutuksia tällä diskvalifikaatiolla on laajemmassa keskustelussa tekoälystä taiteessa?
Diskvalifikaatio herättää kysymyksiä tekoälyn roolista ja määritelmästä luovassa prosessissa. Se käynnistää keskustelun siitä, tulisiko tekoälyä pitää työkaluna vai taiteen muotona sinänsä. Lisäksi se herättää eettisiä näkökulmia tunnustetun tekoälyllä luodun taiteen ja ihmisen luoman taiteen välisestä arvostuksesta ammattimaisissa ympäristöissä.
Keskeiset haasteet ja kiistakysymykset:
Pääkiista on rajojen määrittäminen perinteisen ihmisen luovuuden ja tekoälyn luoman taiteen välillä. Pitäisikö tekoälyä käyttää vain työkaluna taiteilijoiden toimesta vai voiko siitä tulla itsessään taiteilija? Astrayn aitoa valokuvaa koskeva diskvalifikaatio viittaa selvään rajanveteen kilpailussa, mistä monet saattavat väittää vastaan.
Toinen haaste on määritellä, mitä on tekoälyllä luotu taide, sekä kriteerit, joita käytetään tällaisten luomusten arvioimisessa. Kuten tapaus Astrayn kohdalla osoittaa, jopa asiantuntijat voivat hämmentyä tekoälyn luomien kuvien aitouden edessä, johtaen laajempaan kyselyyn siitä, miten hahmotamme ja arvostamme taidetta tekoälyn aikana.
Edut ja haitat:
– Edut:
Tekoälyn käyttö taiteen alalla voi johtaa uusien esteettisten ja luovien mahdollisuuksien tutkimiseen ihmiskapasiteetin ulkopuolella. Se demokratisoi taiteen luomisen sallien sekä ammattilaisten että harrastajien kokeilla uusia ilmaisun muotoja. Lisäksi se voi edistää monitieteellistä innovointia teknologian ja taiteen välillä.
– Haitat:
Tekoälyn käyttäminen taiteessa voi laimentaa ihmisen luovuuden arvoa ja johtaa keskusteluihin tekijänoikeuksista ja omistajuudesta. On myös riski, että taiteilijoita ja arvostettuja palkintoja aliarvioidaan teknologian toimesta, mahdollisesti johtaen perinteisten taiteellisten taitojen ja käytäntöjen vähättelyyn.
Liittyvät linkit:
Lisätietoja taiteen ja teknologian risteyskohdan sekä tekoälyn luoman taiteen ympärillä vallitsevasta keskustelusta voi löytää vierailemalla pääorganisaatioiden ja julkaisujen verkkosivuilla, kuten:
– The New York Times – artikkeleita teknologiasta, tekoälystä ja taiteesta.
– Christie’s – mahdollisesti tarjoaa näkemyksiä siitä, miten taidekauppa suhtautuu tekoälytaiteeseen.
– Getty Images – katsaus siihen, miten varasto- ja visuaalinen media käsittelevät tekoälyä.
Käy näillä hyvin tunnetuilla verkkosivustoilla saadaksesi laajempaa kontekstia ja ammattilaisten keskusteluja taiteen jatkuvasta kehityksestä tekoälyn aikakaudella.