Verohallinto tehostaa toimintaansa generatiivisen tekoälyn avulla
Vuoden 2025 syksy merkitsi merkittävää edistystä Suomen Verohallinnolle, kun he aloittivat kokeilut generatiivisen tekoälyn käytöstä monimutkaisten verokysymysten ratkaisemisessa. Tuotehallintayksikön johdolla aloite heijasteli lupaavia tuloksia.
Ennen tämän tekoälytekniikan käyttöönottoa vastauksien tarkkuus verokyselyihin pyöri 30-40 %:n tuntumassa. Kuitenkin laaja koulutus paransi vastausten tarkkuutta huimasti 70-80 %:iin. Yksikön vanhempijohtaja Saku Airosmaa totesi tarkan vastausprosentin nousseen tekoälyn käyttöönoton jälkeen. Tämä muutos viittaa merkittävään askeleeseen tehokkaassa verohallinnassa ja asiakaspalvelussa.
Lisäksi Airosmaa ennusti, että tekoäly voisi vallankumota Verohallinnon analyytikoiden käyttämän analytiikan. Heidän tehtävänsä sisältää perinteisesti veroriskien tunnistamista ja tarkastusten sekä noudattamisen suuntaamista arvioinnin perusteella. Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tarkastusten tarkkuuden hienosäätöä; se viittaa myös merkittävään taloudelliseen potentiaaliin. Airosmaa vihjaisi mahdollisuuteen saavuttaa satojen miljoonien voitot ilman verojen korottamisen tarvetta, hyödyttäen kaikkia osapuolia.
Tämä tekoälyyn pohjautuva strategia tähtää tarkoittaviin tarkastuksiin, vähentäen turhaa tarkastusta noudattavilta veronmaksajilta. Pyrittäessä tehokkuuteen Suomen Verohallinnon tutkimus tekoälystä osoittaa sitoutumistaan sekä teknologiseen innovaatioon että oikeudenmukaiseen veronmaksajien kohteluun.
Tekoälyn soveltaminen verohallinnossa maailmanlaajuisesti
Suomen Verohallinnon kokeilu generatiivisen tekoälyn käytöstä on osa globaalia trendiä, jossa veroviranomaiset käyttävät edistyneitä teknologioita tehostaakseen toimintaansa ja noudattamista. Useat maat, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Iso-Britannia, ovat tutkineet tekoälyn mahdollisuuksia eri veroon liittyvissä prosesseissa, petosten havaitsemisesta asiakaspalveluun.
Keskushaasteet ja kiistat:
1. Tietosuoja: Henkilökohtaisten ja taloudellisten tietojen käsittely tekoälyjärjestelmillä herättää huolen yksityisyyden ja tietosuojan suojelusta.
2. Työttömyyspelot: Tekoälyn käyttöönotto voi johtaa työpaikkojen menettämisen pelkoihin veroviranomaisten työntekijöiden keskuudessa.
3. Väärinkäytön vaara tekoälyssä: Jos tekoäly on koulutettu vinoutuneisiin tietoihin, se voi johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun tietyille veronmaksajaryhmille.
4. Läpinäkyvyys: Voi olla kysyntää läpinäkyvyydestä tekoälyn päätöksentekoprosessissa, erityisesti kiistanalaisissa tai epäselvissä tapauksissa.
Edut:
– Parempi tarkkuus: Tekoäly voi lisätä tarkkuutta veroihin liittyvissä päätöksissä ja vastauksissa.
– Tehokkuus: Rutiinitehtävien automatisointi johtaa nopeampaan käsittelyaikaan.
– Analytiikan parantaminen: Tekoäly voi paljastaa oivalluksia valtavista määristä dataa, jotka ihmiset voivat ohittaa.
– petosten havaitseminen: Tekoäly voi tunnistaa petollista toimintaa kuvaavia malleja tehokkaammin kuin perinteiset menetelmät.
Haitat:
– Kompleksinen käyttöönotto: Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto voi olla teknisesti monimutkaista ja kallista.
– Riippuvuus datan laadusta: Tekoälyn tehokkuus perustuu laadukkaaseen, puolueettomaan dataan.
– Perävalvonta välttämättömyys: Tekoälyjärjestelmiä on edelleen valvottava ihmisten toimesta virheiden tai eettisten huolien hallitsemiseksi.
Lisätietoja tekoälyn käytöstä verohallinnossa löytyy seuraavista pääverkkolinkkeistä, jotka voivat tarjota lisätietoja aiheesta:
– Internal Revenue Service (IRS)
– Canada Revenue Agency (CRA)
– HM Revenue & Customs (HMRC)
Nämä linkit johtavat Yhdysvaltojen, Kanadan ja Iso-Britannian vastaaviin veroviranomaisiin, jotka saattavat myös osallistua vastaaviin aloitteisiin tekoälyn hyödyntämiseksi veroprosesseissa.