Laajalle levinnyt tekoälytekniikoiden, erityisesti GPT-nimisten chatbottien, käyttö osoittaa, että amerikkalaiset yritykset ovat tällä hetkellä kilpailua edellä tekoälyalalla, jättäen Kiinan ja muut edistyneet maat jälkeensä. Tästä huolimatta Kiina ei suostu myöntämään Yhdysvaltain teknologiagiganttien hallitsevuutta.
Vuodesta 2017 lähtien Kiinan kommunistinen puolue on suunnitellut huolellisesti hallitsevansa luovan tekoälyn kehittämisen, soveltamisen ja levittämisen. He visioivat Kiinan tekevän merkittäviä edistysaskelia tekoälyn tutkimuksessa ja kehittämisessä vuoteen 2020 mennessä, tavoitteenaan loistaa tekoälymalleissa, -menetelmissä ja perusohjelmistoissa.
Kuitenkin OpenAI:n Chat GPT:n julkaisu syksyllä 2022 on herättänyt jonkin verran huolenaiheita Pekingissä. Tästä huolimatta Kiinan sitoutuminen tekoälyyn pysyy horjumattomana, tunnustaen, että teknologinen hallinta voi kallistaa globaalin vallan vaakaa. Vaikka tiedon tiukka hallinta ja sensuuri voivatkin asettaa haasteita tekoälyn paikalliselle kasvulle Kiinassa, se ei estä Pekingiä hyödyntämästä tekoälyä missä haluaakin.
Kiinan presidentti Xi Jinping näkee teknologian avaimena maan nostamiseen taloudellisista vaikeuksistaan. Vaikka Kiina ei ohita Yhdysvaltoja tekoälyn areenalla, toisella sijalla oleminen pitää silti merkittävää vaikutusvaltaa hallussaan.
Asiantuntijat kuten Rhodium Groupin Riva Goujon havainnoivat, että vaikka suoraa kuluttajien osallistumista on rajoitetusti, Kiinassa tapahtuu todellakin merkittävää innovaatiota. He huomauttavat, että kiinalaisten ja amerikkalaisten tekoälykyvykkyyksien välinen kuilu ei ehkä olekaan niin suuri kuin ajatellaan.
Kiina pyrkii myös geopoliittiseen vaikutusvaltaan ja on valmis viemään tiukasti kontrolloitua ja suljettulähteistä versiotaan tekoälystä maailmalle. Sisäisten dokumenttien mukaan tekoälyn käyttöä valtion valvonnan tehostamiseksi ja vallan ylläpitämiseksi on suunniteltu. Kiina odottaa myös läpimurtoja aloilla kuten teollisuustekniikka ja bioteknologia. Tämä strateginen sijoittelu osoittaa tekoälyn potentiaalin paitsi kotimaisena voimana myös viennin potentiaalina geopoliittisena työkaluna.
Paikallinen kiinalainen tekoälykehitys on ilmeistä Baidun ”Ernie Botin” ja ByteDancen ”Duobao”-sovelluksen menestyksen kautta, jotka ovat nousseet suosioon kustannustehokkuutensa ansiosta. Tekoäly ei ole pelkästään tulevaisuutta – se muokkaa nykyhetkeä ja on keskeinen osa jatkuvaa teknologiaa käsittelevää kilpailua Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.
Kun keskustellaan tekoälykilpailusta ja Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kilpailusta tekoälyn hallinnasta, nousee esiin useita tärkeitä kysymyksiä ja huolenaiheita, sekä monia merkittäviä tosiasioita, jotka ovat relevantteja, mutta joita ei mainittu artikkelissa.
Tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia:
– Mitä on tekoälyn kilpavarustelu? Tekoälyn kilpavarustelu viittaa kilpailuun valtioiden välillä kehittää ja käyttöönottaa tekoälykykyjä taloudellisen, sotilaallisen tai poliittisen edun saavuttamiseksi.
– Miksi tekoälyä pidetään strategisena teknologiana? Tekoäly on strateginen, koska se voi edistää innovaatiota, edistää taloutta, parantaa tehokkuutta monilla aloilla ja sillä voi myös olla potentiaalia edistyneissä sotilassovelluksissa.
– Mikä ovat Kiinan konkreettiset tavoitteet tekoälyn suhteen? Kiina pyrkii vuoteen 2030 mennessä maailman johtavaksi tekoälyn alalla, sen uuden sukupolven tekoälykehityssuunnitelmansa mukaisesti.
Päähaasteet ja kiistakysymykset:
– Eettinen tekoälyn käyttö: On huolta tekoälyteknologian eettisestä käytöstä, erityisesti valvontaan ja ihmisoikeuksiin liittyen, mitä Kiinan lähestymistapa tekoälyn hallintoon korostaa.
– Tietosuoja: Laajamittaiset tekoälyjärjestelmät vaativat valtavat määrät tietoa, mikä herättää kysymyksiä tietosuojasta ja tietojen suojaamisesta, erityisesti globaalissa tiedonjakamisessa.
– Itsenäiset asejärjestelmät: Tekoälyllä varustettujen itsenäisten asejärjestelmien kehitys on kansainvälinen kiistanaihe, jolla on eettisiä ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia.
– Globaali yhteistyö vs. kilpailu: Tasapaino kilpailun ja tarvittavan globaalin yhteistyön välillä normeissa, eettisissä säännöissä ja turvallisuusstandardeissa tekoälyssä on monimutkainen haaste.
Tekoälyn hallinnan edut:
– Taloudellinen kasvu: Tekoälyn johtajuus voi johtaa merkittävään talouskasvuun ja kilpailuetuun globaalilla markkinalla.
– Kansallinen turvallisuus: Edistynyt tekoäly voi parantaa kansallista turvallisuutta parempien kyberturvajärjestelmien ja edistyneiden sotilasominaisuuksien kautta.
– Innovaatiojohtajuus: Johtajuus tekoälyssä voi viedä maan teknologisen innovaation eturintamaan, vaikuttaen maailmanlaajuisiin teknisiin standardeihin ja käytäntöihin.
Tekoälyn hallinnan haitat:
– Työttömyys: Tekoäly voi johtaa työpaikkojen menetykseen, kun automatisointi korvaa ihmistyötä joillakin aloilla.
– Tekoälyjakautuma: Voi syntyä kokoavia eroja tekoälyllä edistyvien maiden ja jälkijääneiden maiden välillä, mahdollisesti johtaen globaaleihin epätasa-arvoihin.
– Tietojen hallinta: Kontrolli tekoälyyn voi tarkoittaa myös kontrollia tietoihin, aiheuttaen riskejä yksilöiden yksityisyydelle ja mahdollisesti tietojen väärinkäyttöön.
Näitä asioita syventääksesi voit vierailla järjestöjen verkkosivustoilla, jotka ovat mukana näillä aloilla:
– OpenAI
– NVIDIA (johtava tekoälylaitteissa)
– Baidu Research
– Allen Institute for AI
Huomaa, että annetut verkkosivujen URL-osoitteet johtavat mainitsemiisi aihealueisiin relevantteihin järjestöjen pääsivuille ja ne ovat voimassa viimeisen päivityksen tarkistuspäivästä.
The source of the article is from the blog enp.gr