Tuoreessa puheessaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres korosti ydinsodan riskien kasvamista aikana, jolloin tekoäly (AI) ottaa yhä suurempaa roolia. Videopresentaation aikana Yhdysvaltain Aseidenvalvontajärjestön Washingtonissa järjestämässä vuosikokouksessa hän maalasi elävän kuvan ihmiskunnasta risteyksessä, vaarallisesti reunan partaalla.
Guterres vetosi voimakkaasti ydinasevaltoja kohti, kannustaen niitä noudattamaan ydinaseiden leviämisen estämistä koskevia sitoumuksiaan ja sitoutumaan ensikäytön kieltävään politiikkaan ydiniskujen osalta. Hän esitti vaatimuksen ihmiskontrollista päätöksenteossa ydinaseiden käytöstä, hyläten koneiden tai algoritmien varaan luottamisen.
Kansainvälisten suhteiden nykytila ei ole nähnyt näin vaarallisia dynamiikoita kylmän sodan jälkeen. Tekniset edistysaskeleet, erityisesti tekoälyn osalta, lisäävät pelin panoksia, Guterres lisäsi, vihjaten maiden osallistuvan laatuun perustuvaan asevarusteluun. ”Ihmiskontrollin” vaatimus ydinaseiden aktivoimisessa on aiemmin tunnustettu yhteisellä lausunnolla USA:lta, Iso-Britannialta ja Ranskalta, mutta Venäjä ja Kiina eivät ole vielä antaneet vastaavaa julistusta.
Yli kolmekymmentä vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen USA ja Venäjä pitävät merkittävän osan ballistisista ohjuksistaan korkealla valmiudella, kykenevinä laukaisemaan minuuteissa. Ukrainan konfliktin aikana Moskovasta on ilmaantunut uhkaavaa kieltä ydinaseista, ja vaikka Kiinalla on pienempi arsenaali, se laajentaa jatkuvasti sotilaallisia kykyjään. Federation of American Scientistsin mukaan maailmanlaajuinen ydinaseiden määrä on dramaattisesti laskenut huipustaan noin 70 300 vuonna 1986 noin 12 100 tänä päivänä.
Guterres korosti myös sitä, että kehys, joka on suunniteltu estämään ydinaseiden käyttöä, testauksia ja leviämistä, heikkenee. 2010-luvun New START -sopimuksen päätyttyä USA:n ja Venäjän välillä, joka oli ratkaiseva aseiden rajoittamissopimus, hän kannatti paluuta tällaisiin tärkeisiin aseidenvalvontatoimiin.
Keskeiset kysymykset ja vastaukset:
1. Miksi tekoäly koetaan riskiksi ydinsodassa?
Tekoälyjärjestelmät voivat käsitellä tietoa ja suorittaa vastauksia paljon nopeammin kuin ihmiset, mikä herättää huolia konfliktin nopeasta eskalaatiosta ja reaktioaikojen lyhenemisestä havaittuihin uhkiin. Tekoälyn käyttäytymisen monimutkaisuus voi myös tuoda epävarmuutta, mikä voisi johtaa tahattomiin konflikteihin, jos autonomiset järjestelmät tulkitsevat signaalit väärin tai niitä manipuloidaan.
2. Mitkä ovat keskeiset haasteet, jotka liittyvät tekoälyyn ydinsodassa?
Haasteita ovat tekoälyjärjestelmien luotettavuuden ja turvallisuuden varmistaminen korkean panoksen ympäristöissä, ihmiskontrollin ylläpitäminen, eskaloinnin estäminen virhearvioiden tai väärinkäsitysten vuoksi sekä eettisten huolien käsittely autonominen päätöksenteko kuolemanvaarallisen voiman käytössä. On myös vaikeuksia saada kansainvälistä yksimielisyyttä säädöksiin.
3. Mitä kiistoja liittyy tekoälyn käyttöön ydinsodassa?
Keskustelua herättää, pitäisikö niin kutsuttuja ”tappajarobotteja” tai autonomisia asejärjestelmiä kehittää tai ottaa käyttöön, vaikutukset strategiseen vakauttamiseen ja asevarustelukilpailuihin sekä dilemmat tekoälyn roolista päätöksentekoprosesseissa, jotka voivat johtaa ydinsotaan.
Teknologinen ylivertaisuus ydinsodassa tekoälyn osalta:
– Parannetut varhaisvaroitusjärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan ohjuslaukauksia, lisäten turvallisuutta.
– Laajat ja monimutkaiset tietojoukot voivat tukea parempaa päätöksentekoa.
Teknologiset epäkohdat ydinsodassa tekoälyn osalta:
– Teoälyjärjestelmät voisivat vioittua tai joutua hakkeroitaviksi, laukaisten vääriä hälytyksiä tai luvattomia laukaisuja.
– Ihmisen harkinnan puute split-second päätöksenteossa voisi johtaa epäsuhtaiseen tai epäasianmukaiseen voiman käyttöön.
– On olemassa eskalaatioriskejä tekoälyn tukemista ennaltaehkäisevistä strategioista tai nopeasta vastauksesta johtuen.
Lisätietoja maailmanlaajuisista asioista ja Yhdistyneiden Kansakuntien roolista löydät Yhdistyneiden Kansakuntien viralliselta verkkosivustolta osoitteesta un.org. Samoin kaikki, jotka ovat kiinnostuneita aseidenhallinnasta ja kansainvälisestä turvallisuudesta, voivat tutustua Aseidenvalvontajärjestön verkkosivustoon osoitteessa armscontrol.org. Tietoa ydinasearsenaaleista ja aseriisunta toimista on saatavilla Federation of American Scientists -sivuston kautta osoitteessa fas.org.
The source of the article is from the blog lisboatv.pt