Digitaalisen huijausmarkkinan synty: Australian tietokoneinsinöörit Sydneyn ja Melbournen yliopistoista ovat esittäneet teorian, joka viittaa siihen, että internet sellaisena kuin sen tunnemme, voi olla hengähtämässä viimeisiään. Heidän mukaansa yli puolet verkossa saatavilla olevasta sisällöstä, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa, voitaisiin tuottaa nyt tekoälyn (AI) ja automaattisen ohjelmiston toimesta. Tämä tulva pyrkii manipuloimaan mielipiteitä ja levittämään vääriä tietoja.
Näkymätön sisällöntuotantotehdas: Tekoäly pystyy tuottamaan kirjoitettua sisältöä sekunneissa, yhdistettynä automaattisesti luotuihin kuvituksiin. Tehokkuus, jolla tekoäly voi tulvia internetiä automaattisesti luodulla materiaalilla, on huolestuttavaa, erityisesti kun sitä verrataan ihmisen aikaan luoda sosiaalisen median viesti tai artikkeli.
Epätodellista mutta ei fiktiivistä: Havainnollistaakseen pointtiaan insinöörit tekivät tutkimuksen, joka oli lähellä absurdiutta. He etsivät sosiaalisesta mediasta kuvia Jeesuksen kasvoista, joissa piirteet oli yhdistetty katkarapuun. Tuloksena oli kokoelma outoja kuvia, joista osa sai valtavan määrän tykkäyksiä, kaikki sivuilla, joita ilmeisesti hallinnoivat bottiohjatut tilit. Tämä trendi ylläpitää noidankehää, jossa tekoäly analysoi suosittuja käyttäjähakuja tuottaakseen vielä enemmän tällaista sisältöä.
Digitaalisen kanssakäymisen pimeä puoli: Sisältöä tuottava tekoäly ei ole tarkoitettu vain viihteeksi. Sisällön tuottaminen luo ”tykkäyksiä” ja mainostuloja, mutta myös kasvattaa tiettyjen tilien seuraajamäärää. Vaikka suurin osa näistä seuraajista saattaa olla väärennettyjä, suuret seuraajamäärät voivat legitimoittaa tilin oikeiden käyttäjien silmissä, jotka voivat taistella uskottavien lähteiden tunnistamisessa.
Huolestuttava mekanismi: Kun politiikka hyödyntää tätä mekanismia, siitä tulee mediatoiminnan ase, joka kykenee nopeasti tuottamaan tuhansia väärää tietoa levittäviä teoksia vastustajien mustamaalaamiseksi ja propagandan levittämiseksi. Kun yhä useammat ihmiset, erityisesti nuoret, luottavat sosiaaliseen mediaan uutisvirran saamisessa, tämä aiheuttaa merkittävän huolen.
Vastatoimien etsintä: Tutkijat havaitsivat, että pelkästään vuonna 2023 yli 10 000 tekoälyn hallinnoimaa tiliä X.comissa levitti vääriä tietoja Ukrainan sodasta. Vaikka Elon Musk, Twitteriksi aiemmin kutsutun alustan omistaja, ehdotti tilausmaksuja vähentämään ”bottifarmin” leviämistä, ratkaisu on haastava, sillä ne, joilla on resursseja, voivat helposti rahoittaa jatkuvan väärän tiedon levityksen. Tällä hetkellä elinkelpoisin puolustus lepää kriittisessä ajattelussa ja huolellisessa online-sisältölähteiden arvioinnissa.
Artikkeli käsittelee haasteita erottaa aito sisältö tekoälyn luomasta materiaalista digitaalisella aikakaudella. Alla on joitain asiaan liittyviä faktoja, tärkeitä kysymyksiä ja avainhaasteita aiheeseen liittyen sekä tekoälyn tuottaman sisällön etuja ja haittoja.
Liittyviä faktoja:
– Tekoäly on edennyt siihen pisteeseen, että se voi luoda vakuuttavia syvävalevideoita ja äänitteitä, ei vain kuvia ja tekstiä.
– OpenAI:n GPT-3 ja vastaavat kielimallit ovat osoittaneet ihmismäisiä tekstinluontikykyjä, joita voidaan käyttää sekä eettisesti että vilpillisesti.
– Pyrkimykset säännellä tekoälyn tuottamaa sisältöä, kuten ehdotettu EU:n tekoälylaki, tunnustavat tarpeen läpinäkyvyydelle tekoälyn tuottamassa sisällössä.
Tärkeitä kysymyksiä:
1. Kuinka voimme varmistaa, että verkossa vuorovaikutuksessa oleva sisältö on aitoa?
2. Mitä oikeudellisia ja eettisiä kehyksiä on oltava paikallaan tekoälyn luoman sisällön hallitsemiseksi ja levittämiseksi?
3. Kuinka suojelemme online-tiedon integriteettiä aikakaudella, jossa tekoälyn luoma sisältö leviää?
Keskeiset haasteet tai kiistakysymykset:
– Tasapainottaminen innovaation eettisen käytön kanssa: Tekoälyteknologian kehitys tuo mukanaan lukuisia etuja, mutta herättää myös eettisiä kysymyksiä aitouden ja väärän tiedon suhteen.
– Tekoälyn tuottaman sisällön tunnistaminen: Mitä kehittyneemmäksi tekoälyn luoma sisältö tulee, sitä vaikeampaa sen tunnistaminen on, hämärtäen rajat todellisen ja väärennetyn välillä.
– Vaikutus työpaikkoihin ja luovien alojen: Huolta herättää laaja-alaisen tekoälyn käytön vaikutus sisällöntuotannon markkinaan, mahdollisesti alentaen ihmisen luojien työn arvoa journalismissa, taiteessa ja muilla luovilla aloilla.
Edut:
– Tehokkuus: Tekoäly pystyy luomaan sisältöä nopeammin kuin ihmiset, mikä on hyödyllistä sisällön tuotannon skaalaamisessa.
– Saavutettavuus: Tekoälytyökalut voivat demokratisoida sisällöntuotannon, mahdollistaen niiden ilman perinteisiä taitoja tuottamaan laadukasta materiaalia.
– Personointi: Tekoäly pystyy räätälöimään sisällön yksilöllisiin mieltymyksiin, parantaen käyttäjäkokemuksia.
Haitat:
– Aitous: On vaara, että henkilökohtaisen ja kulttuurisen ilmaisun laimennus vaikeuttaa erottelua ihmisen ja koneen tuottaman sisällön välillä.
– Väärä tieto: Tekoälyä voidaan käyttää luomaan vakuuttavaa valeuutista, jolla on potentiaali levitä nopeasti sosiaalisessa mediassa.
– Taloudelliset vaikutukset: Liiallinen riippuvuus tekoälysisällöstä voi häiritä sisällöntuotannon markkinaa, mahdollisesti alentaen ihmisten luojien työn arvoa.
Laajempien vaikutusten ja tekoälyn hallinnan keskustelua varten voit tutustua relevanttien organisaatioiden verkkosivustoihin, kuten UNESCO tai Maailman terveysjärjestö, jotka keskustelevat tekoälyn eettisistä näkökulmista tiedon levittämisessä.
Muista, että reaktiot tekoälyn luomaan sisältöön ja sen haitallisten vaikutusten torjuntakeinot ovat vielä kehittyvää. Tällä hetkellä elinkelpoisimmat lähestymistavat perustuvat teknologisiin ratkaisuihin, ihmisten kuratointiin ja valvontaan sekä yleisen median lukutaidon opetukseen.
The source of the article is from the blog mendozaextremo.com.ar