Tekoälyn rooli modernissa sodankäynnissä luo uusia uhkia
Sodankäynnin kehittyvässä maisemassa, tekoälyn (AI) voimalla toimivat autonomiset asejärjestelmät ovat globaalin turvallisuuden kiireellinen huolenaihe. Prof. Karl Hans Bläsius, eläkkeelle jäänyt tietojenkäsittelytieteen professori, joka erikoistunut tekoälyyn, herättää huolta näiden teknologioiden kyvystä laukaista nopeita eskalaatiokiertoja ihmiskontrollin ulkopuolelle.
Prof. Bläsius esittää autonomian edut teknologiassa, kuten itseohjautuvat autot ja robotit vaarallisissa ympäristöissä. Hän kuitenkin korostaa vakavia riskejä, jotka liittyvät autonomisesti toimiviin tuhoamiseen tarkoitettuihin aseisiin. Hän väittää, että tapa tappaa automatisoimalla ei ole toivottavaa ja varoittaa erityisen vaarallisista edistysaskelista, mukaan lukien ne, jotka liittyvät ydinaseisiin.
Verraten rahoitusalan korkeataajuista kaupankäynnin algoritmia, joka on aiheuttanut äkillisiä markkinaromahduksia niin kutsuttuna ”flash crash” -ilmiönä, Prof. Bläsius varoittaa, että tekoälyä hyödyntävät aseet voisivat samalla tavoin osallistua ennalta arvaamattomiin vuorovaikutuksiin, johtaen nopeisiin ja hallitsemattomiin ”flash-sotiin”. Nämä skenaariot kuvaavat tulevaisuutta, jossa automatisoidut järjestelmät osallistuvat sotaan nopeudella, joka ylittää ihmisten kyvyn vastata, luoden kiertävän aggressiivisuuden ja vasta-aggressiivisuuden vaikutuksen.
Korostaen tekoälyn olemassa olevaa käyttöä sotilaskohteiden määrittelyssä, kuten Israelin käyttöä Hamas-taistelijoiden ja heidän sijaintiensa tunnistamiseen, Prof. Bläsius ilmaisee huolensa ihmisen vahvistuksen puuttumisesta näissä tilanteissa, mikä saattaa lopulta johtaa koneiden päättämään kuka elää ja kuka kuolee, mukaan lukien siviilit.
Bläsius päättelee käsittelemällä tarvetta tekoälyn hallitsemisessa modernin sotatoiminnan valtavan monimutkaisuuden ja aikapaineen hallitsemiseksi. Hän tunnustaa kuitenkin näiden kehitysten ongelmallisen luonteen, ottaen huomioon niiden potentiaalin ohittaa ihmisarviointi ja siitä aiheutuvat eettiset seuraukset.
Tehtävät ja kiistakysymykset tekoälyn ohjaamissa autonomisissa aseissa
Tekoälyn ohjaamat autonomiset aseet aiheuttavat joukon monimutkaisia kysymyksiä ja kiistakysymyksiä, jotka ovat kuohuttaneet eri sektoreita, mukaan lukien sotilaalliset, poliittiset, eettiset ja oikeudelliset kentät. Tässä muutamia keskeisiä haasteita ja kiistakysymyksiä:
Vastuullisuus: Yksi päätavoitteista autonomisissa asejärjestelmissä on kysymys siitä, kuka on vastuussa tahattomasta tuhosta tai virheellisestä kuolemasta. Selvien ohjeiden puuttuessa tekoälyn toimet aiheuttavat haasteita vastuun määrittämisessä.
Eettiset näkökohdat: Tekoälyn käyttö sodankäynnissä herättää eettisiä kysymyksiä ihmishengen aliarvioinnista. Kone ei voi eikä voi arvottaa inhimillistä elämää, mikä herättää huolta siitä, että niiden käyttö sodankäynnissä voi johtaa suurempaan taipumukseen osallistua konflikteihin ja lisääntyneeseen menetykseen ihmishengistä.
Politiikan päätöksenteon rapautuminen: Perinteisesti sodanjulistus on poliittinen päätös, joka tehdään valittujen edustajien tai johtajien toimesta. Tekoälyn ohjaamien järjestelmien, jotka voisivat reagoida uhkiin millisekunteissa, pelätään ohittavan poliittisen prosessin ja sotien voivan alkaa ilman asianmukaista demokraattista prosessia.
Sotilaallinen eskalaatio: Autonomisten aseiden käyttö voisi johtaa asevarustelukilpailuun, kun valtiot pyrkivät olemaan muiden kykyjen edellä. Tämä voisi johtaa sotilaallisten jännitteiden ja epävakauden kasvuun maailmanlaajuisesti.
Toimintahäiriön riskit: Tekoälyn ohjaamat järjestelmät ovat alttiita teknisille vioille ja toimintahäiriöille. Ohjelmistovirheen tai hakkerointitapauksen sattuessa autonomiset aseet voisivat osallistua ei-toivottuihin tai ennalta arvaamattomiin käyttäytymismalleihin, jotka voisivat eskaloitua konfliktiksi.
Hyödyt ja haitat
Hyödyt:
– Tehokkuuden ja nopeuden lisääntyminen uhkien torjunnassa
– Ihmisten sotilaiden riskin vähentäminen taistelutilanteissa
– Kohdistamisen tarkkuus, joka voi vähentää sivuvahinkoja tietyissä tilanteissa
– Toiminta ympäristöissä, jotka ovat liian vaarallisia ihmisille
Haitat:
– Vastuun puuttumisen ja humaanisen valvonnan heikentymisen mahdollisuus
– Eettiset kysymykset ihmishengen arvosta ja päätöksenteosta tappavan voiman käytössä
– Mahdollisuus toimintahäiriöihin tai altistumiseen uhkaavista tahoista
– Eskalaatio- ja sotilaallisten konfliktien lisääntymisen riski (flash-sodat)
– Ongelma siinä, kun ohjelmoidaan tekoälyä noudattamaan kansainvälistä humanitaarista lakia
Keskeiset kysymykset:
1. Kuka on vastuussa autonomisen asejärjestelmän toimista?
2. Miten tekoälypohjainen sodankäynti voi noudattaa kansainvälistä humanitaarista lakia?
3. Mitä mekanismeja voidaan ottaa käyttöön varmistamaan asianmukainen ihmiskontrolli autonomisten aseiden yli?
4. Miten kansainvälinen yhteisö voi estää tekoälyn ohjaamien autonomisten aseiden leviämisen ja eskalaation?
Kun keskustelu tekoälyn ohjaamista autonomisista aseista jatkuu, Yhdistyneitä Kansakuntia on foorumi, jossa näistä haasteista keskustellaan ja haetaan globaalia yhteisymmärrystä tällaisten aseiden sääntelyn ja hallinnan suhteen.
Kaiken kaikkiaan, vaikka tekoälyn käytössä sotilasoperaatioissa on mahdollisia etuja, haitat ja riskit korostavat tarvetta tarkkaan harkintaan ja sääntelyyn kansainvälisellä tasolla. ”Flash-sodat” tarjoavat synkän muistutuksen mahdollisista seurauksista, jos tekoälyn soveltamisessa sodankäyntiin ei ole tarvittavia valvontarakenteita.
The source of the article is from the blog klikeri.rs