Euroopan unioni (EU) on ottanut merkittävän askeleen ohjatessaan tekoälyteknologioita ennennäkemättömällä tavalla tulevan tekoälyasetuksen (AI Act) voimaantulon myötä. Tämä lainsäädäntö, joka on saanut jäsenmaiden yksimielisen tuen tällä viikolla, on asetettu luomaan uusi maailmanlaajuinen standardi, mikä on räikeässä ristiriidassa Yhdysvaltojen lepsun asenteen ja Kiinan valtionhallinnon toimenpiteiden kanssa.
EU:n komission vuonna 2021 laatima tekoälyasetus on kehittynyt merkittävien tarkistusten kautta Euroopan parlamentin hyväksyttyä sen kaksi kuukautta sitten. Sen käynnistymisen ajoitus on kriittinen, sillä kansainväliset huolenaiheet kasvavat tekoälyn vaikutuksesta väärän tiedon leviämiseen ja immateriaalioikeuksiin, erityisesti tekoälyluomisjärjestelmien, kuten OpenAI:n ChatGPT:n ja Googlen chatbotin Geminin, saadessa laajaa huomiota.
Belgian digitalisaatioministeri Mathieu Michel on ylistänyt lainsäädäntöä kriittisenä askeleena, joka käsittelee globaaleja teknologisia haasteita samalla tukien yhteiskunnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Michel on korostanut luottamuksen ja vastuullisuuden keskeisiä pilareita uusien teknologioiden käytössä ja siten edistämässä Euroopan innovaatioita.
TEkoälyasetus määrää tiukat läpinäkyvyysvaatimukset korkean riskin tekoälyjärjestelmille, kun taas yleiskäyttöiset tekoälymallit kohtaavat kevyemmät määräykset. Asetus muun muassa rajoittaa hallituksen käyttöä reaaliaikaisessa biometrisessä valvonnassa julkisissa tiloissa, varaten tällaiset toimenpiteet vakaviin tilanteisiin, kuten terrorismintorjuntaan ja vakavien rikosepäiltyjen paikantamiseen.
Lakifirman Cooleyn Patrick van Eecke ehdottaa, että EU:n tekoälyasetuksella voi olla kansainvälistä vaikutusvaltaa. Hän toteaa, että jopa EU:n ulkopuolella olevien yritysten hyödyntäessä EU:n asiakasdataa tekoälyalustoissaan on noudatettava asetusta, vihjaten siihen, että tekoälyasetus voi inspiroida globaaleja sääntelystandardeja samanlaisia kuin EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).
Vaikka asetuksen soveltaminen alkaa vuonna 2026, kiellot tekoälyn käytölle sosiaalisessa pisteytyksessä, ennakoivassa poliisitoiminnassa ja ylimääräisten kasvovalokuvien keräämisessä verkkosivuilta tai valvontakameroiden kuvamateriaalista on määrä tulla voimaan kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Yleiskäyttöisten tekoälymallien vaatimukset tulevat voimaan 12 kuukauden kuluttua, ja asetukset säädösten integroimisesta säänneltyihin tuotteisiin tekoälyn avulla 36 kuukauden kuluttua.
Mahdolliset sakot noudattamattomuudesta vaihtelevat 7,5 miljoonasta eurosta tai 1,5 prosentista yrityksen liikevaihdosta aina 35 miljoonaan euroon tai jopa 7 prosenttiin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, riippuen rikkomuksen vakavuudesta.
Euroopan unionin lähestymistapa tekoälyn sääntelyyn:
Kysymyksiä ja vastauksia:
– Mikä on tekoälyasetuksen tarkoitus?
Tekoälyasetuksen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja vastuullinen tekoälyteknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto suojaten samalla perusoikeuksia ja edistäen innovaatiota EU:ssa.
– Mitkä ovat tekoälyasetukseen liittyvät tärkeimmät haasteet?
Haasteita ovat muun muassa tarve selkeille määritelmille ja luokituksille tekoälyjärjestelmistä, tasapainon löytäminen oikeuksien suojelemisen ja innovoinnin mahdollistamisen välillä, yritysten oikeudelliset ja noudattamiskustannukset sekä valvonnan toteuttaminen eri jäsenvaltioissa.
haasteita ja kiistoja:
Yksi suuri haaste tekoälyasetukselle on määrittää tarkasti ”korkean riskin” tekoälyjärjestelmien täsmällinen laajuus, sillä tämä luokittelu on keskeinen tiukempien vaatimusten soveltamisessa. Lisäksi ottaen huomioon teknologisen kehityksen nopean tahdin, lainsäädännön on oltava riittävän joustava sopeutuakseen uusiin kehityksiin tekoälyssä. Kiistaa herättää myös lainsäädännön mahdollisuus luoda sääntelytaakkaa, joka voisi estää innovaatioita tai asettaa pienemmät yritykset epäedulliseen asemaan niiden ollessa vailla samanlaisia resursseja noudattaa sääntelyä kuin suuret yritykset.
Hyödyt:
– EU:n tekoälyasetus voi tarjota korkean suojelutason yksilöille edistämällä eettistä tekoälyn kehittämistä.
– Se voi kannustaa luottamuksen syntymistä tekoälyjärjestelmiin, mahdollisesti nopeuttaen niiden käyttöönottoa eri aloilla.
– EU:n jäsenvaltioiden yhtenäinen kehys voisi helpottaa tekoälyn kehittäjien ja Euroopassa toimivien yritysten sääntöjen noudattamista.
Haitat:
– Tekoälyasetus voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia yrityksille, mikä voi vaikeuttaa start-upien ja pk-yritysten innovointia ja kilpailua.
– Sääntelyriski voi olla olemassa, mikä saattaa rajoittaa EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisilla tekoälymarkkinoilla.
– EU:n ulkopuolella toimivien yritysten on navigoitava monimutkaista sääntely-ympäristöä, jos niiden tekoälyjärjestelmiä käytetään EU:ssa, mikä voi luoda esteitä markkinoillepääsyyn.
Yhteenvetona EU:n tekoälyasetus edustaa merkittävää ponnistelua luoda kattava oikeudellinen kehys tekoälyn sääntelyyn, ja sillä voi olla potentiaalisia vaikutuksia ei vain eurooppalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin, vaan myös maailmanlaajuisiin yrityksiin, jotka osallistuvat tekoälyteknologiaan.
Lisäohjeita tekoälyasetuksesta löytyy suoraan Euroopan komission verkkosivustolta: Euroopan komissio.