Euroopan unioni on saavuttanut merkittävän virstanpylvään uuden tekoälyä koskevan asetuksen virallisen hyväksymisen myötä kaikilta 27 jäsenvaltiolta Euroopan unionin neuvoston kokouksessa tiistaina. Asetus, jota pidetään maailmanlaajuisesti ensimmäisenä laatuaan, on suunniteltu käsittelemään tekoälyn aiheuttamia teknologisia haasteita samalla kun se avaa mahdollisia hyötyjä yhteiskunnille ja talouksille.
Tiiviiden neuvottelujen jälkeen, joissa muun muassa kasvojentunnistusteknologiaa käytiin kiivaasti läpi, säännökset on nyt saatu paikoilleen. EU:ssa lainvalvonta voi laajasti hyödyntää kasvojentunnistusta, kun epäillään rikollista toimintaa. Kuitenkin reaaliaikaista tämän teknologian käyttöä julkisilla paikoilla rajoitetaan tiukasti terrori-iskujen estämiseen ja vakavien rikosten epäiltyjen paikantamiseen.
Jatkossa kaiken tekoälyn generoiman materiaalin, kuten kuvien, äänen ja tekstin, on oltava selvästi merkitty. Tämä sääntö pyrkii estämään väärennettyjen uutisten ja disinformaation leviämistä ”deepfakejen” avulla.
Verrattuna Yhdysvaltain vapaaehtoiseen lähestymistapaan tekoälyn hallintaan, EU:n lainsäädäntö esittää tiukempaa kehystä. Käsittelemällä tekoälyn käyttöä sen varhaisvaiheista lähtien EU:n lainsäätäjät odottavat, että mahdolliset riskit voidaan hallita paremmin ja kansainvälinen säännöstö tekoälylle voidaan muotoilla.
Korkeaan riskiin liittyvien tekoälyjärjestelmien on täytettävä useita kriteereitä ennen kuin ne voivat astua EU:n markkinoille, mukaan lukien läpinäkyvyys, tarkkuus, tietoturvallisuus ja laatustandardit.
Yleiset tekoälysovellukset sen sijaan kohtaavat vähemmän tiukkoja vaatimuksia. Uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2026, ja tietyille tekoälyjärjestelmille, kuten sosiaalisen luottoluokituksen ja ennakoivan lainvalvonnan järjestelmille, on kieltoja asetettu voimaan vain kuuden kuukauden sisällä lain voimaantulosta.
Samalla Norja nopeuttaa EU:n tekoälyasetusten hyväksymistä. Digitaalisaatioministeri Karianne Tung on luvannut nopeaa täytäntöönpanoa ja ilmoittanut, että omistautunut työryhmä keskittyy ripeästi sisällyttämään EU:n tekoälyasetuksen Norjan lainsäädäntöön.
Keskeiset kysymykset ja vastaukset:
– Mikä on EU:n uuden tekoälylainsäädännön tarkoitus?
Uusi tekoälylainsäädäntö pyrkii varmistamaan, että tekoälyteknologioita käytetään turvallisella tavalla ja kunnioittaen ihmisoikeuksia, käsitellen potentiaalisia riskejä ja asettaen standardeja läpinäkyvyydelle, tarkkuudelle, tietoturvallisuudelle ja laadulle korkean riskin tekoälyjärjestelmille.
– Miten uudet tekoälysäädökset vaikuttavat kasvojentunnistusteknologian käyttöön EU:ssa?
Lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää kasvojentunnistusteknologiaa, kun epäillään rikollista toimintaa, mutta reaaliaikaista käyttöä julkisilla paikoilla rajoitetaan tiukasti terrori-iskujen estämiseen ja vakavien rikoksista epäiltyjen löytämiseen.
– Mitkä ovat seuraukset tekoälyn generoimalle sisällölle, kuten deepfakeille?
Tekoälyn generoima kaikki materiaali, mukaan lukien deepfake-videot, on merkittävä selvästi estämään disinformaation ja väärennettyjen uutisten leviäminen.
– Miten EU:n lähestymistapa tekoälysäädöksiin vertautuu Amerikan lähestymistapaan?
EU:n lähestymistapa on tiukempi ja keskittyy riskien hallintaan alusta lähtien, toisin kuin Amerikan vapaaehtoinen tekoälyn hallintaan.
– Milloin EU:n uudet tekoälysäädökset astuvat voimaan?
Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2026, tietyt kiellot, kuten sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmät ja ennakoivat lainvalvontajärjestelmät, toteutetaan vain kuuden kuukauden kuluessa asetuksen hyväksymisestä.
Keskeiset haasteet ja kiistat:
Oikeudenmukaisten ja tehokkaiden säädösten kehittäminen tekoälylle on täynnä haasteita ja kiistoja, mukaan lukien:
– Yksityisyys huolenaiheina: Tekoälyn käyttö, erityisesti valvontateknologioissa kuten kasvojentunnistuksessa, aiheuttaa merkittäviä yksityisyyshuolia, jotka saattavat olla ristiriidassa henkilökohtaisten vapauksien kanssa.
– Taloudelliset vaikutukset: Tiukemmat säädökset saattavat vaikuttaa innovaatioon ja kilpailukykyyn, kun yritykset kohtaavat esteitä uusien teknologioiden tuomisessa markkinoille.
– Kansainväliset standardit: EU:n yritys asettaa kansainväliset sääntelystandardit tekoälylle voi olla vaikea hyväksyä maailmanlaajuisesti, kun eri alueet ja maat saattavat toteuttaa omia lähestymistapojaan.
– Valvonta: Vaatimusten valvominen ja täytäntöönpano lainsäädännön laajasta kirjosta voi olla vaikeaa, erityisesti koska tekoälyjärjestelmät voivat olla monimutkaisia ja epäselviä.
Edut ja haitat:
– Edut:
– Lisääntynyt luottamus ja turvallisuus tekoälyjärjestelmissä.
– Suoja väärinkäytöksiltä ja syrjinnältä algoritmien avulla.
– Eettisen tekoälyn kehityksen ja innovaation edistäminen.
– Haitat:
– Mahdollinen teknologisen innovaation tukahduttaminen säätelytaakan vuoksi.
– Haasteet yhtenäisten standardien hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kesken.
– Riski ristiriidassa olemisesta kansainvälisten kumppaneiden kanssa, joilla on erilaiset sääntelykehykset.
Lisätietoja Euroopan unionista ja sen politiikoista löydät virallisesta EU:n verkkosivustolta osoitteessa Europa.eu. Jos olet kiinnostunut lisätiedoista Norjan digitaalisista politiikoista ja virallisista ilmoituksista, Norjan hallituksen verkkosivustot ovat sopiva resurssi, vaikka suoria linkkejä tiettyihin alisivuihin ja ilmoituksiin ei olekaan tässä mukana.