Rosenheimin mediatoimiala on käymässä läpi muutosta, jossa yksitoikkoiset, toistuvat tehtävät saadaan yksinkertaistettua tekoälyn (AI) avulla. Tätä muutosta johtaa Max Partelly, OVB24:n PR-toimituksen päällikkö, joka toimii asiantuntijana kaikissa mediassa käytettävissä olevissa AI-sovelluksissa.
Marraskuusta 2022 lähtien OVB24 on alkanut kokeilla ChatGPT:tä, vuoropuheluun perustuvaa tekoälyä, joka toimii suurella kielimallilla (LLM). Kielimallit kykenevät ymmärtämään, luomaan ja vastaamaan inhimilliseen kieleen laajojen tekstiaineistojen pohjalta koulutuksen jälkeen, mikä tekee niistä monipuolisia työkaluja erilaisiin kielitehtäviin.
Max Partelly, leikkisästi lempinimeltään ”GPTelly” kollegoidensa keskuudessa, alkoi tutkia käytännön käyttötapoja AI:n heti kun ChatGPT tuli saataville yleisölle. Ensimmäiset testit olivat vaihtelevia – huvittavia mutta myös epätarkkoja. Huolimatta alun vaikeuksista, Partelly tunnusti teknologian potentiaalin. Esimerkiksi, toistuvien PR-artikkelien laatimisen prosessi pohjautuen mallipohjaan nopeutui noin puolen tunnin työstä minuutteihin sen jälkeen kun hän ohjeisti tekoälyä yleisestä artikkelirakenteesta ja sääteli vain aiheita.
Partellyn johdolla OVB24 ei pelkästään hyödyntänyt ChatGPT:tä vaan myös kehitti valikoiman räätälöityjä työkaluja yksinkertaisuuden ja tehokkuuden takaamiseksi, saaden kolmannen sijan Global Media Awards -kilpailussa.
Henkilöstön ja tekoälyn yhteistyö OVB24:ssä säästää aikaa ja suojaa mielenterveyttä, luoden pohjan laadukkaalle journalistiikalle. Tekoäly ei ole korvannut kirjoitustiimiä vaan vapauttanut sen yksitoikkoisista tehtävistä, kuten lehdistötiedotteiden uudelleenmuotoilusta tai tiivistämisestä uutisartikkeleiksi. Tällainen automatisointi mahdollistaa journalistien keskittymisen syvälliseen raportointiin ja tutkimukseen, jotka muodostavat OVB24:n toiminnan ytimen.
Vaikka tekoälyn integrointia journalismiin tarkastellaan varauksella joissain piireissä, Partelly tunnistaa kehittyneen tekoälyn tuomat riskit, joka pystyy vakuuttavasti luomaan videoita ja äänisisältöä. Silti OVB24:ssä tekoälyä hyödynnetään vastuullisesti parantaakseen journalistista tuottavuutta kompromisoimatta ihmishenkilöstön osaamista ja luovuutta.
Tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia:
– Miten tekoälyä integroidaan journalismiin OVB24:ssä?
OVB24:ssä tekoälyä käytetään suorittamaan toistuvia tehtäviä, kuten lehdistötiedotteiden uudelleenmuotoilua ja standardien PR-artikkelien luomista, jolloin journalistit voivat omistautua enemmän syvälliseen raportointiin.
– Mitä ovat joitain keskeisiä haasteita tai kiistoja, jotka liittyvät tekoälyyn journalismissa?
Eettiset huolenaiheet liittyvät tekoälyllä tuotetun sisällön ja ihmisen luoman journalismin välisen rajan hämärtymiseen, mahdolliseen virheellisen tiedon levittämiseen ja journalistien mahdolliseen työn vähentämiseen. Haasteena on myös toimituksellisen valvonnan ylläpitäminen ja varmistaminen tekoälyn tuottaman sisällön tarkkuudesta.
– Mikä on tekoälyn käytön journalismista tarjoamat edut?
Edut sisältävät lisääntyneen tehokkuuden yksitoikkoisten tehtävien suorittamisessa, mahdollistaen journalistien keskittymisen monimutkaisempaan ja tutkivampaan työhön, personoidun sisällön lukijoille ja uusien kerrontatapojen ja formaattien potentiaalin.
– Mitä ovat tekoälyn käytön journalismissa haitat?
Haittoja ovat mahdollinen työpaikkojen menetys, riski vääristyneiden mallien jos tekoälymalleja ei tarkasti valvota, mahdolliset virheet tekoälyllä tuotetussa sisällössä ja huoli journalististen taitojen rapautumisesta.
Keskeiset haasteet ja kiistat:
Yksi keskeisistä kiistoista tekoälyn integroinnissa journalismiin on pelko siitä, että tekoäly voi korvata ihmisjournalistit. Vaikka tekoäly voi tehostaa tiettyjä tehtäviä, jatkuu keskustelu siitä, tulisiko tekoälyä käyttää luomaan kokonaisia artikkeleita, mikä herättää kysymyksiä kirjoittajuudesta ja itse journalismin sielusta. Kysymykset tekoälyllä tuotetun virheellisen tiedon levittämisestä ja vaikeuksista erottaa tekoälyllä luotu sisältö ihmisten luomasta ovat myös keskeisiä.
Journalismin laadun ylläpitäminen on toinen haaste, koska riippuvuus tekoälystä voi johtaa perinteisiin journalismin taitoihin liittyvien taitojen heikkenemiseen, kuten kriittiseen ajatteluun ja tutkivien kykyjen. Myös kysymys sisältyvät tekoälyyn sisältyvät ennakkoluulot, koska tekoälyjärjestelmät voivat jatkaa tai vahvistaa olemassa olevia yhteiskunnallisia ennakkoluuloja, jos niitä ei kouluteta ja hallita huolellisesti.
Hyödyt ja haitat:
Tekoälyn integroinnin päivittäiseen journalismiin hyödyt sisältävät:
– Tehokkuuden lisääntyminen: Tekoäly voi merkittävästi vähentää rutiniatehtävien suorittamiseen tarvittavaa aikaa.
– Keskittyminen laatuun: Toimittajille jää enemmän aikaa tutkimukselle, haastatteluille ja syvällisten juttujen laatimiselle.
– Kustannusten vähentäminen: Ajan myötä tekoäly voi vähentää toimintakustannuksia automatisoimalla perinteisesti ihmisten suorittamia tehtäviä.
– Innovaatio: Tekoäly voi tuoda uusia menetelmiä sisällön luomiseen, jakeluun ja personointiin.
Haitat sisältävät:
– Työpaikkojen menetyksen mahdollisuus: Tekoäly voi johtaa ihmisten tarpeen vähenemiseen joillain journalistiikan alueilla.
– Tarkkuus ja luotettavuus: Tekoäly voi tuottaa virheitä tai epätarkkuuksia, jos sitä ei valvota tai kouluteta huolella.
– Eettiset huolenaiheet: Tekoälyn väärinkäyttö virheellisen tiedon levittämisessä tai syvätodeissa voi vahingoittaa yleisön luottamusta.
– Toimituksellinen hallinta: Riippuvuus tekoälystä voi heikentää toimituksellista kontrollia sisällön yli.
Niille, jotka ovat kiinnostuneita laajemmasta aiheesta tekoälyn integroinnista mediaan ja journalismiin, lisätietoja voidaan löytää Online News Association -sivustolta osoitteessa journalists.org, joka tarjoaa näkemyksiä digitaalisesta journalismista, mukaan lukien tekoälyn käyttö, tai Knight Foundation -sivustolta osoitteessa knightfoundation.org, joka tunnetaan tuestaan journalismille ja taiteelle, keskittyen tiedostavien ja osallistavien yhteisöjen edistämiseen.