Yli kaksi kolmasosaa maailman työntekijöistä kohtaa kasvavia terveysriskejä ilmastonmuutoksen voimistuvien vaikutusten vuoksi, erityisesti liiallisesta kuumuudesta työaikoina. Tämä hälyttävä havainto tulee esiin viimeisimmästä ILO-raportista, joka seuraa työterveyttä ja kannattaa turvallisempia työolosuhteita maailmanlaajuisesti.
Vuoden 2020 tietojen mukaan raportti korostaa, että noin 2,4 miljardia työntekijää eli 70,9 % maailman työvoimasta kohtaa vaarallisen korkeita lämpötiloja, jotka aiheuttavat merkittäviä uhkia heidän terveydelleen ja tuottavuudelleen. Tämä prosenttiosuus on noussut huomattavasti vuodesta 2000.
ILO arvioi myös vuosittain lähes 19 000 ihmisen menettävän henkensä ja miljoonien elinvuosien menetetyn vammaisarvon johtuvan suoraan lämpöaltistuksesta johtuvista työtapaturmista työpaikoilla. Joka vuosi suurempi kysymys työhön liittyvistä tapaturmista tai sairauksista johtaa siihen, että noin 3 miljoonaa ihmistä menehtyy maailmanlaajuisesti, mikä on yli 5 %:n huolestuttava kasvu vuodesta 2015. Näistä kuolemantapauksista valtaosa johtuu ammattitaudeista, ja merkittävä määrä tapaturmista.
Italiassa viimeisimmät tilastot osoittavat huolestuttavan trendin, kun vuonna 2023 raportoitiin 1 041 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, keskimäärin kolme kuolemaa päivässä. Vuoden 2024 alkukuukaudet näkivät 20,6 %:n nousun työntekijöiden kuolemien määrässä verrattuna edellisvuoteen.
Tämän kriittisen turvallisuuskysymyksen torjumiseksi digitaalista teknologiaa ja tekoälyä on ehdotettu mahdollisiksi pelastajiksi. Työpaikkojen muuttaminen ”digitaalisiksi rakennustyömaiksi” voi korostaa jokaisen työntekijän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia pelkän tuottavuuden sijaan.
Teolliseen käyttöön tarkoitetun tekoälyn strateginen käyttö voisi mahdollisesti estää kuolemantapauksia; esimerkiksi jos rakennustyömaalla työskenteleville ilmoitettaisiin digitaalisen järjestelmän avulla vaaravyöhykkeistä, Brandizzon ja Firenzen kaltaisia tragedioita voitaisiin välttää. Lisäksi henkilökohtaisten suojavarusteiden käytön digitaalinen varmennus yksinkertaisella mikrosiruimplantilla voisi tehokkaasti valvoa turvallisuusprotokollia ja tuoda esiin mahdollisen sääntöjen noudattamattomuuden välittömästi.
Rahoittaessa näitä innovaatioita haasteena on entisen työministerin Cesare Damianon ehdottama Inailin merkittävien käteisreservien osan hyödyntäminen näiden teknologioiden kehittämiseen ja työntekijöiden sekä yrittäjien asianmukaiseen koulutukseen. Nykyisten politiikkojen lasketaan kuitenkin käyttävän Inailin säästöjä valtion velan hyväksi, joten tämän asian käsittelemisellä poliittisesti voitaisiin varmistaa, että yritysten maksut parantavat merkittävästi työturvallisuutta eivätkä epäsuorasti palvele valtion velkaa.
Keskeiset kysymykset ja vastaukset ilmastonmuutoksen tuomista riskeistä globaalille työvoimalle:
Mitä terveysriskejä liittyy ilmastonmuutokseen työntekijöiden osalta?
Työntekijät kohtaavat lisääntyvää kuumuudesta aiheutuvaa stressiä, nestehukkaa, lämpöhalvausta ja jopa kuolemantapauksia. Ilmastonmuutos tehostaa lämpöaaltojen taajuutta ja voimakkuutta, mikä pahentaa näitä riskejä.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa tuottavuuteen?
Liiallinen kuumuus voi johtaa kognitiivisen toiminnan ja fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen, mikä heikentää tuottavuutta. Erityisen suuressa riskissä ovat fyysisesti vaativissa töissä työskentelevät työntekijät, erityisesti ulkotöissä.
Mitkä ovat ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset työvoimalle?
Taloudelliset seuraukset sisältävät työtuntien vähentymisen ja tuotannon laskun, mikä voi johtaa taloudellisiin tappioihin globaalilla tasolla.
Missä teollisuudenaloilla ilmastonmuutos vaikuttaa eniten?
Ammatit, jotka liittyvät ulkotöihin tai ilmastoiduissa ympäristöissä työskentelyyn, kuten rakentaminen, maatalous ja valmistus, ovat erittäin heikossa asemassa.
Mitä voidaan tehdä työntekijöiden riskejä ilmastonmuutoksesta lieventämiseksi?
Lieventäminen voi sisältää politiikan muutoksia, työpaikkojen sopeuttamista, työntekijöiden koulutusta, säännöllisiä taukoja, veden saannin ja ilmastoon sopivan vaatetuksen tarjoamista. Ilmastonkestävyysinvestoinnit ja infrastruktuuri voivat myös vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.
Keskeiset haasteet ja kiistakysymykset:
Työpaikkojen sopeuttaminen:
Haasteena on muokata olemassa olevia työpaikkoja selviytyäkseen nousevista lämpötiloista. Se edellyttää infrastruktuurin uudistuksia ja jatkuvaa seurantajärjestelmää, mikä ei välttämättä ole mahdollista kaikkialla tai kaikille yrityksille.
Innovaatioiden rahoittaminen:
Investoinnit ovat olennaisia teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa, jotta voitaisiin torjua ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamia terveysriskejä. Kuitenkin on kiistakysymys siitä, miten ja missä varat tulisi kohdistaa, kuten Inailin reservien käyttämistä koskevassa keskustelussa.
Taloudelliset vs. ihmiskustannukset:
Päättäjät kohtaavat usein haasteen tasapainottaa taloudellista kehitystä työvoiman terveyden ja turvallisuuden kanssa, koska tiukentuneet määräykset voivat kasvattaa toimintakustannuksia yrityksille.
Tietojen keruu ja raportointi:
Luotettavia tietoja lämpöön liittyvistä työtapaturmista saatetaan aliraportoida tietyillä alueilla, mikä vaikeuttaa ilmastonmuutoksen täyden vaikutuksen arviointia työvoimaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten työvoimaan käsittelemisen edut ja haitat:
Edut:
– Työturvallisuuden parantaminen vähentää työvoiman inhimillistä kustannusta.
– Se voi johtaa tuottavuuden lisääntymiseen ylläpitämällä asianmukaisia työolosuhteita.
– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi luoda uusia työpaikkoja vihreillä teknologioilla ja kestävyyden teollisuudella.
Haitat:
– Lyhyen aikavälin taloudelliset kustannukset yrityksille infrastruktuurimuutoksista ja uusista teknologioista.
– Mahdolliset työpaikkojen menetykset aloilla, jotka eivät pysty sopeutumaan tai alueilla, joissa työskentely olosuhteiden vuoksi on mahdotonta.
– Rajalliset resurssit voivat rajoittaa alhaisen tulotason maiden kykyä investoida tarvittaviin toimenpiteisiin.
Ehdotetut liittyvät linkit:
– Kansainvälinen työjärjestö (ILO)
– Yhdistyneet Kansakunnat (YK)
– Maailman terveysjärjestö (WHO)
The source of the article is from the blog j6simracing.com.br