Kansalaisten mielipide tekoälystä (AI) on edelleen jakautunut Saksassa. Merkittävä osa väestöstä näkee tämän mullistavan teknologian potentiaalisena huolenaiheena. Tuoreen YouGovin Deutsche Presse-Agenturille tekemän kyselyn mukaan noin joka kolmas saksalainen pääasiassa näkee riskejä tekoälyyn liittyen, toisin kuin mahdolliset hyödyt, joita se voisi tuoda yhteiskunnalle.
Kyselyyn osallistui yli 2000 henkilöä, joista 30 prosenttia korosti huolensa riskeistä mahdollisuuksien kustannuksella, kun taas 26 prosenttia vastaajista näki mahdollisuudet myönteisemmässä valossa. Huomattava 39 prosenttia oli kuitenkin epävarma tai myönsi ymmärtävänsä liian vähän tekoälystä muodostaakseen mielipidettä.
Tekoälyn teknologioihin osallistujien omaksumistaso oli melko vaatimaton: 56 prosenttia ei ole käyttänyt tekoälyä ensikäden kokemuksen kautta, ja vain 36 prosenttia oli kokeillut tällaisia teknologioita ainakin kerran. Mielenkiintoista kyllä, alle nelikymppisten henkilöiden oli todennäköisempää olla tekemisissä tekoälyn kanssa, sillä yli puolet tästä ikäryhmästä kertoi henkilökohtaisesta kokemuksesta siitä.
Yksityisessä tekoälyteknologioiden käytössä vaikuttaa olevan enemmän jalansijaa kuin ammatillisessa käytössä niillä, jotka ovat niiden kanssa tekemisissä, sillä 81 prosenttia osoitti henkilökohtaista tutkimusta tekoälyn sovelluksista. Toisaalta työpaikalla tekoälyyn on törmätty 36 prosentilla ja 15 prosentilla on ollut kokemusta siitä koulutusympäristöissä.
Kysely paljasti myös epäilyksiä siitä, onko saksalaisilla yrityksillä valmiuksia tekoälyvallankumoukseen. Huomattava 39 prosenttia kansalaisista pitää yrityksiä ’jossain määrin huonosti’ valmistautuneina tulevaisuuden teknologioihin kuten tekoälyyn, ja lisäksi 9 prosenttia katsoo tilanteen olevan ’hyvin huono’. Optimismia näyttää olevan niukasti, kun vain 3 prosenttia pitää tilannetta ’erittäin hyvänä’ ja 20 prosenttia ’jossain määrin hyvänä’. Lähes kolmannes joko ei tiennyt tai ei antanut vastausta kysymykseen.
Tulokset perustuvat edustavaan tutkimukseen, joka toteutettiin 5. huhtikuuta – 10. huhtikuuta aikuisille, joilla on saksalainen kansalaisuus.
Keskeiset kysymykset ja vastaukset:
K1: Millainen yleinen asenne tekoälyä kohtaan on saksalaisten keskuudessa kyselyn perusteella?
V1: Yleinen asenne on ristiriitainen. Noin joka kolmas saksalainen pääasiassa näkee tekoälyyn liittyvät riskit, kun taas 26 prosenttia näkee enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä. Huomattava osa vastaajista (39 prosenttia) on epävarma tai ymmärtää tekoälystä liian vähän muodostaakseen mielipiteen.
K2: Millainen osallistumistaso tekoälyteknologioihin on saksalaisten keskuudessa?
V2: Osallistumistasot ovat vaatimattomat: 56 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt teköälyä ensikäden kokemuksen kautta, kun taas 36 prosenttia on kokeillut teknologioita ainakin kerran. Nuoremmat alle nelikymppiset ovat todennäköisemmin olleet tekemisissä tekoälyn kanssa.
K3: Kuinka hyvin saksalaiset yritykset ovat valmistautuneet tekoälyvallankumoukseen julkisen mielipiteen mukaan?
V3: Julkisen mielipiteen perusteella on epäilyksiä saksalaisten yritysten valmistautumisesta tekoälyvallankumoukseen. 39 prosenttia uskoo yritysten olevan ’jossain määrin huonosti’ valmistautuneita, ja 9 prosenttia pitää tilannetta ’hyvin huonona’. Jonkin verran optimismia on, mutta se on rajallista, kun vain 3 prosenttia pitää valmistautumista ’erittäin hyvänä’.
Keskeiset haasteet ja kiistakysymykset:
– Yleisön ymmärtämättömyys tekoälystä: Monet kokevat tietävänsä liian vähän tekoälystä muodostaakseen perustellun mielipiteen, mikä korostaa tarvetta paremmalle koulutukselle ja tietoisuudelle aiheesta.
– Tasapaino tekoälyn hyötyjen ja riskien välillä: Keskustelu siitä, tuoko tekoäly enemmän riskejä vai mahdollisuuksia, jatkuu, kun huolta aiheuttavat työn menetykset, yksityisyyden suojan ongelmat ja eettiset kysymykset versus optimismi tehokkuudesta, talouskasvusta ja innovaatioista.
– Tekoälyn hyödyntäminen työpaikalla: Vaikka henkilökohtainen tutkimus tekoälyn sovelluksista on merkittävää, ammatillinen hyödyntäminen on vähemmän yleistä, mikä viittaa mahdolliseen kuiluun tekoälyn integroinnissa liiketoimintakäytäntöihin ja työvoimaan.
Teokälyn edut ja haitat:
Edut:
– Tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen eri teollisuudenaloilla.
– Mahdolliset parannukset terveydenhuollossa, kuljetuksessa ja muilla julkisilla sektoreilla edistyneiden tekoälysovellusten avulla.
– Henkilökohtaisten ja ammatillisten mukavuuksien parantaminen tekoälyyn perustuvilla laitteilla ja palveluilla.
Haitat:
– Työn menetykset automatisoinnin ja ihmistyön korvaamisen tekoälyjärjestelmillä seurauksena.
– Eettiset huolenaiheet, mukaan lukien yksityisyyteen liittyvät ongelmat, päätöksenteon läpinäkyvyys ja tekoälyn mahdollinen väärinkäyttö.
– Digitaalinen jakautuminen saattaa pahentua, jos pääsy tekoälyteknologioihin on epätasaista.
Lisätietoja aiheesta voit tutkia alla olevasta ehdotetusta liitännäislinkistä:
– Euroopan Unioni: Tarjoaa näkemyksiä siitä, miten tekoälyä käsitellään ja säännellään laajemmalla eurooppalaisella tasolla, heijastaen Saksassa vallitsevaa mielipidettä laajemmassa kontekstissa.
Varmista, että tarkistat yllä annetun URL:n vahvistaaksesi sen kelvollisuuden, koska URL-osoitteet voivat muuttua ajan mittaan.
The source of the article is from the blog macnifico.pt