Työn käsitys on muuttunut aikojen saatossa – menneiden aikojen eliitti harrasti vapaa-ajan aktiviteetteja nykyaikaiseen talousfilosofiaan, jossa työ on vain yksinkertainen kauppa, jota korvataan palkalla. On olemassa implisiittinen käsitys, joka asettaa työn epätoivottavaksi tarpeeksi, jota tasapainotetaan kulutuksella yhteiskunnan hyvinvoinnin optimoimiseksi, seuraten Raamatullista Adamin ja Eevan vaivannäköä.
Kuitenkin työttömyyden alla vaanivat synkemmät perusteet. Sen aiheuttama uhka mielenterveydelle on syvä, korreloiden autioitumisen, päihdeongelmien ja valitettavasti ennenaikaisten kuolemien lisääntymisen kanssa. ”Toivottomuuden kuolemien” ilmiö, usein liitetty sosioekonomisiin mullistuksiin kuten ”Kiinan shokkiin”, todistaa terveysriskien kasvusta kärsivillä väestöryhmillä.
Tekoäly (AI) asettaa nyt kompleksisen haasteen, ei pelkästään varallisuuden uudelleenjakamisen kannalta vaan myös varmistaakseen työllisyyden merkityksen. Ehdotukset kuten AI:n verottaminen raskaammin kuin työn tai hallituksen resurssien käyttäminen AI:n ohjaamiseen työvoimaan nousevat usein esiin, mutta ne eivät riitä käsittelemään ydinkysymystä.
AI:n verottaminen tai tukeminen rooleja, jotka AI voisi tehokkaasti korvata, vain lykkää väistämätöntä tilinteon hetkeä. Työt saavat osan arvostuksestaan uskomuksesta, että ne ovat yhteiskunnallisia panoksia. Ihmisten aiemmin hoitamien tehtävien mekanisoidut ratkaisut voisivat heikentää tämän käsityksen ja itsetunnon.
Kun optimistiset ennusteet AI:n tuottavuudesta ennakoivat muutoksia, jotka muistuttavat automobiilin vaikutusta hevoskäyttöisten vaunujen korvaamisessa, kohtaamme murskaavan työmarkkinan mahdollisuuden, mahdollisesti aiheuttaen pitkäaikaistyöttömyyttä monille. Ilman vahvaa sosiaaliturvaverkkoa nämä muutokset merkitsevät potentiaalista psykologista myllerrystä ja poliittista levottomuutta, haastaen meitä harkitsemaan turvallista ja inklusiivista tulevaisuutta AI:n jatkaessa kehittymistään.
Aktiiviset markkinatrendit:
Työmarkkinat kokevat merkittäviä muutoksia tekoälyn ja automaation integroinnin myötä. Kasvava kysyntä kohdistuu ammattilaisiin, joilla on tekoälyosaamista, kuten tietotieteilijöihin, koneoppimisen insinööreihin ja tekoälyetiikkavastaaviin. Samalla monet rutiininomaiset ja toistuvat työt ovat vaarassa automatisoitua, mikä on herättänyt huolta työnkatoamisesta eri toimialoilla, kuten valmistuksessa, vähittäiskaupassa ja kuljetuksessa.
Ennusteet:
Maailman talousfoorumin ”Työn tulevaisuusraportin” mukaan automaatio ja AI saattavat korvata 85 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kuitenkin nämä tekniikat voisivat luoda myös 97 miljoonaa uutta roolia, jotka ovat paremmin sopeutuneet uuteen työnjakoon ihmisten ja koneiden välillä. Kasvualoja ovat roolit tekoälyssä ja koneoppimisessa, datan analysoinnissa, ohjelmistokehityksessä ja uusien teknologioiden hyväksymisessä.
Keskeiset haasteet ja kiistakysymykset:
Yksi tärkeimmistä haasteista on osaamisvaje. Työpaikkojen kehittyessä monet työntekijät tarvitsevat uudelleenkoulutusta pysyäkseen relevantteina työmarkkinoilla. Kiistaa aiheuttaa myös se, miten helpottaa työnkatoamisen kielteisiä vaikutuksia. Ideat kuten perustulo, uudelleenkoulutusohjelmat ja työn siirtämispolitiikat ovat kaikki keskustelunaiheita.
Edut:
– AI voi lisätä tuottavuutta ja luoda talouskasvua.
– Se voi ratkaista monimutkaisia ongelmia ja parantaa elämänlaatua.
– AI voi vapauttaa yksilöt tylsästä, vaarallisesta ja likaisesta työstä johtaen mahdollisesti merkityksellisempiin työtehtäviin.
Haitat:
– Mahdollinen massatyöttömyys ja työntekijöiden työpaikkojen menetys, joille ei ole mahdollista siirtyä uusiin tehtäviin.
– Osaamisvajeen kasvu työvoiman korkeasti koulutettujen työntekijöiden kysynnän kasvaessa.
– Eettiset huolenaiheet koskien valvontaa, päätöksentekoon liittyviä ennakkoluuloja ja yksityisyyden menetystä.
Lisätietojen saamiseksi AI:n vaikutuksista työmarkkinoihin voit vierailla ajatushautojen ja työhön ja teknologiaan keskittyneiden organisaatioiden verkkosivustoilla, kuten Maailman talousfoorumi tai OECD.
Tasapuolisen ja haitallisen vaikutuksen vähentämiseksi työllisyyteen AI:n toimesta tasapainoinen lähestymistapa sääntelyyn, koulutukseen ja sosiaalipolitiikkaan voi olla ratkaisevan tärkeää. Yhteistyö hallitusten, oppilaitosten ja yksityisten organisaatioiden välillä on avain luomaan työvoimapolvien siirtymäpolkuja ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työvoimalle.
[upota]https://www.youtube.com/embed/6qU1sDBU9Cs[/upota]
The source of the article is from the blog publicsectortravel.org.uk