Äskettäisessä paljastuksessa ilmeni, että Israelin joukot ovat ottaneet käyttöön kehittyneen älyteknologian nimeltä ’Lavender’ kohdistaakseen kymmeniätuhansia palestiinalaisia Gazassa salamurhien kohteiksi. Tämän uuden teknologian käyttö on herättänyt vakavia huolenaiheita kohteiden tarkkuudesta samalla kun se on herättänyt kysymyksiä siviilivahingoista.
Israelilaisen toimittajan Yuval Abrahamin laatiman raportin mukaan, joka on keskustellut useiden Israelin tiedusteluupseerien kanssa ehdolla pysyä nimettöminä, Lavender on pelannut keskeistä roolia palestiinalaisten ennennäkemättömässä pommituksessa konfliktin aikana. Erityisen hälyttävää on, että armeija on käsitellyt älykoneen tulosteen ikään kuin se olisi inhimillinen päätös, mikä on johtanut nopeaan kohteiden valintaan ilman perusteellista varmennusta.
Lavender-järjestelmä on pääasiassa suunniteltu tunnistamaan mahdollisia pommituskohteita Hamasin ja Palestiinan Islamilaisen Jihadin (PIJ) sotilasosioiden sisällä. Konfliktin alkuvaiheissa Israelin armeija luotti voimakkaasti Lavenderiin, merkiten noin 37 000 yksilöä epäiltyinä taistelijoina ja heidän kotinsa mahdollisina kohteina. On kuitenkin huomioitava, että järjestelmän virhemarginaali on noin 10 prosenttia, usein merkiten henkilöitä heikoilla yhteyksillä tai ei lainkaan yhteyksiä taistelijaryhmiin.
Yksi huolestuttava näkökohta on armeijan lähestymistapa kohteiden valintaan. Israelin armeija pommitti pääasiassa henkilöitä heidän ollessa kotonaan, usein yöllä, kun heidän perheensä oli läsnä. Tämä strategia mahdollisti kohteiden helpomman paikallistamisen heidän yksityiskodeissaan. Toinen automatisoitu järjestelmä, ”Missä Isä?”, myöskin käytettiin seuraamaan kohdealaisia yksilöitä ja aloittamaan pommitukset, kun he saapuivat perheidensä koteihin.
Vaikka Israelin armeija myönsi laajalti hyväksynnän ottaa käyttöön Lavenderin tappolistat, ei ollut juurikaan vaatimuksia koneen valintojen tai päätösten perusteena olleiden raakatiedustelutietojen perusteellisesta tarkastamisesta. Ihmishenkilöstö toimi enemmän ”leimasimena” älykoneen päätöksille, käyttäen aikaa jopa 20 sekuntia pommien hyväksymiseen.
Vaikka järjestelmän sisäänrakennetut virheet tunnetaan, armeija päätti löysentää sallitun siviilien määrän, jotka saivat kuolla kohteen pommituksissa. Lisäksi automaattinen ohjelmisto laski virheellisesti ei-sotilaiden määrän kussakin taloudessa, mikä lisäsi siviilivahinkojen riskiä.
Mitä Lavender on ja miten se toimii?
Lavender on kehittynyt älyteknologinen työkalu, jota Israelin joukot käyttävät merkitsemään epäiltyjä toimijoita Hamasin ja Palestiinan Islamilaisen Jihadin (PIJ) sotilasosioiden sisällä mahdollisiksi pommituskohteiksi. Se käyttää algoritmeja tunnistaakseen ja seuratakseen yksilöitä erilaisten tiedustelutietojen perusteella.
Miksi huolta herättää siviilivahingoista?
Lavenderin käyttö on herättänyt huolta, sillä huolimatta sen korkeasta tarkkuudesta tunnistaa matalan tason Hamasin toimijoita, järjestelmä on osoittanut noin 10 prosentin virhemarginaalin. Tämä on johtanut siviilikuolemiin ja kohteena oleviin yksilöihin, joilla on heikkoja yhteyksiä tai ei lainkaan yhteyksiä taistelijaryhmiin.
Miksi Israelin armeija pääasiassa kohdisti yksilöt heidän koteihinsa?
Yksilöt kohdistettiin heidän ollessa kotonaan, usein yöllä, kun heidän perheensä oli läsnä, taktisista syistä tiedustelun kannalta. Se mahdollisti kohteiden helpomman paikallistamisen ja ympäröivän infrastruktuurin vahinkojen minimoimisen.
Mitä roolia ”Missä Isä?” -järjestelmä toimitti?
”Missä Isä?” -järjestelmä on lisäautomatisoitujen järjestelmä, jota käytettiin seuraamaan kohdealaisia yksilöitä ja aloittamaan pommitukset, kun he saapuivat perheidensä koteihin. Se toimi yhdessä Lavenderin kanssa varmistaakseen iskujen tarkka ajoitus ja toteutus.
Mikä on tulossa huolenaiheiden käsittelyyn?
Kun älyteknologian käytön eettiset vaikutukset ja riskit sodankäynnissä tulevat ilmi, kasvaa vaatimus lisätä ihmisten valvontaa ja tiukempia varmennusprosesseja. Tasapaino oikeiden uhkien kohdistamisen ja siviilivahinkojen minimoimisen välillä on edelleen haaste, joka vaatii lisätutkimuksia.
Tietolähteet: Lisätietoja aiheesta ja alan kysymyksistä
The source of the article is from the blog kunsthuisoaleer.nl