Kun lähestymme vuotta tekoälyn kukoistuksen jälkeen, on hyödyllistä pohtia sen potentiaalia mullistaa teollisuutta, samalla lailla kuin kuuluisa ”tulppaanimania” teki Alankomaiden kultakaudella. Kuitenkin kysymys pysyy: tulevatko tekoälyyn perustuvat teknologiat, kuten ChatGPT, täysin korvaamaan ihmistyöntekijät vai pelkästään tehostamaan heidän työtehtäviään?
Vaikka keskustelu jatkuu tekoälyn vaikutuksesta työvoimaan, yksi asia alkaa käydä selväksi: johtajat alkavat nähdä nämä innovaatiot työkaluina korvata tai virtaviivaistaa tiettyjä tehtäviä, jotka aiemmin suoritettiin syrjäytettyjen työntekijöiden toimesta.
IBM on esimerkiksi havainnut osakkeidensa kasvaneen 17 % tänä vuonna, osittain tekoälyn käytön seurauksena. IBM:n toimitusjohtaja Arvind Krishna on tunnustanut avoimesti, että tekoäly voi osittain tai kokonaan korvata työpaikkoja organisaatiossa. Itse asiassa Krishna paljasti, että tekoäly oli auttanut vähentämään työntekijämäärää manuaalisissa HR-tehtävissä 700 työntekijästä vain 50 työntekijään, mikä mahdollisti yrityksen keskittymisen muihin tavoitteisiin.
Kuitenkin Krishnan kanta asiasta vaikuttaa hieman ristiriitaiselta. Aluksi hän ehdotti, että tietyt roolit korvattaisiin tekoälyllä, vain myöhemmin väittäen, että tekoäly luo enemmän työpaikkoja kuin eliminoin niitä. Tästä johtuen päätöksentekijöiden lopullinen tuomio siitä, miten he omaksuvat ja toteuttavat tekoälyteknologiat, pysyy epävarmana.
Kuitenkin hiljattain beautiful.ai:n tekemä 3 000 johtajan kysely paljastaa, että monet johtajat harkitsevat IBM:n esimerkin seuraamista. Hämmästyttävät 41 % kyselyyn vastanneista johtajista ilmaisi halunsa korvata työntekijöitä kustannustehokkailla tekoälytuotteilla tänä vuonna, merkki potentiaalisesta muutoksesta, joka voi muokata työvoimaa.
Nämä kasvava kiinnostus tekoälyautomaatioon tulee aikana, jolloin työntekijöiden tyytymättömyys ja epävakaisuus ovat lisääntyneet. Viimeaikaiset kyselyt osoittavat, että työntekijöiden moraali on historiansa alimmilla, monien menettäessä uskonsa ammatteihinsa jatkuvaan pandemiaan liittyen. Tulot ovat kasvaneet, vaikkakin inflaatiota nopeammin, mutta ne eivät ole resonoinut kotitalouksien kanssa, jotka ovat kärsineet vuosia taloudellisesta epävakaudesta. Ammattiliittojen jäsenyys pysyy ennätysmatalana, huolimatta viimeaikaisista suosion nousuista, ja lakot ja työtaistelut ovat kasvaneet 280 % viimeisen vuoden aikana.
Loogisesti ottaen, kun työntekijät taistelevat parempien palkkojen ja työpaikkaturvallisuuden puolesta, osa johtajista on yhä enemmän taipuvainen harkitsemaan tekoälytyökaluja palkankorotusten sijaan. Kysely paljasti, että lähes puolet johtajista (48 %) uskoo yritystensä hyötyvän merkittävien osien työvoiman korvaamisesta tekoälypohjaisilla ratkaisuilla. Lisäksi 45 % näkee nämä innovaatiot mahdollisuutena vähentää työntekijöiden palkkoja johtuen vähentyneestä riippuvuudesta manuaalisesta työstä.
Voisikin kysyä, kääntyvätkö johtajat tieteiskirjallisuuden puoleen vai ovatko he vain sivustakatsojia, jotka ovat joutuneet tekoälyn trendin pyörteisiin. Vuonna 2023, kun tekoäly sai ensimmäisen kerran voimaa, levisi laaja pelko sen mahdollisesta vaikutuksesta sivilisaatioon. Kuitenkin ajan myötä uusia teorioita nousi esille, viitaten siihen, että tekoäly ei tule täysin korvaamaan ihmistyöntekijöitä, vaan pikemminkin kasvattamaan heidän kykyjään. Työn haavoittuvuuden taso voi riippua monista tekijöistä, kuten sektorista, ansiosta ja maantieteellisestä sijainnista. Mielenkiintoisesti merkittävä määrä työntekijöitä ilmaisi halunsa kouluttautua tekoälyyn paremman ymmärryksen saavuttamiseksi teknologiasta, jota he pelkäävät.
Divergoivia mielipiteitä työn tulevaisuudesta voi havaita vaikutusvaltaisten talouskirjoittajien keskuudessa. Niiden näkemykset vaihtelevat optimismista lukuisista korkeapalkkaisista työpaikoista tekoälyvetoisessa maailmassa varoituksiin maantieteellisesti ja demografisesti keskittyneistä kielteisistä vaikutuksista. Nämä keskustelut vahvistavat epävarmuudet tekoälyn todellisista vaikutuksista työvoimaan.
Sijoittajien kaataessa miljardeja tekoälyyn, verraten sitä ’90-luvun osakemarkkinoiden buumiin, varoittavat äänet kehottavat meitä välttämään ennenaikaisia oletuksia tekoälyn väistämättömyydestä muuttaa radikaalisti elämäämme ja työtämme. Financial Timesin Rana Foroohar väittää, että olemme edelleen tekoälyn innovaatioiden alkuvaiheissa, ja sen todellinen vaikutus tulee ilmenemään vuosikymmenien aikana. Lisäksi hän varoittaa mahdollisuudesta, että tekoälykupla voisi puhjeta lähitulevaisuudessa.
Tässä tuntemattomassa maastossa, johtajilla ei välttämättä ole sitä tekoälyn vipua, jonka he uskovat hallitsevansa, tukahduttaakseen mahdollisia työntekijäkapinoita. Lisäksi, vaikkakin he saattavat olla jossain määrin suojattuna päätöksentekijöiden roolien vuoksi, johtajat eivät ole immuuneja tekoälyn aiheuttamille uhille. Huomattava prosenttiosuus (48 %) uskoo, että tekoälytyökalut vaarantavat heidän palkkansa, johtaen palkkojen laskuun koko työvoimassa. Lisäksi 50 % ilmaisi huolensa mahdollisista palkanalennuksista erityisesti heidän johtotehtäviin liittyen.
Toisin kuin yleinen uskomus, useimmat johtajat eivät pyri korvaamaan koko työvoimaansa roboteilla. Sen sijaan 66 % johtajista ovat kiinnostuneita hyödyntämään tekoälytyökaluja parantaakseen työntekijöidensä tuottavuutta. Vain pieni murto-osa (12%) aikoo automatisoida koko työvoimansa.
Epäilemättä tekoäly jatkaa kiinnostuksensa ja huolensa kohdetta. Vaikka sen potentiaalia häiritä ja muuttaa erilaisia teollisuudenaloja ei voida kieltää, sen todellinen vaikutus työpaikkoihin ja työntekijöihin pysyy epäselvänä. Siirtyessämme kohti tekoälyvetomaan tulevaisuuteen, on olennaista pohtia tasapainoa innovaation ja ihmis-elementin välillä, joka määrittelee työvoiman.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
The source of the article is from the blog macholevante.com