Tekoäly (AI) vallankumouksellistaa eri teollisuudenaloja ja on tulossa olennaiseksi osaksi arkipäiväämme. Laajentuvan tekoälyn mukana nousee kuitenkin merkittäviä ympäristöön liittyviä huolenaiheita. Yksi keskeisistä ilmastonmuutokseen liittyvistä huolista on se merkittävä laskentateho, jota tekoäly vaatii. Tekoälyn tarvitsema laitteisto perustuu työvoimavaltaiseen raaka-aineiden louhintaan, mikä aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä tarvittavan energian kulutuksen vuoksi.
Tekoälyn tarkka vaikutus ilmastoon on vaikea määrittää johtuen sen erilaisista sovelluksista ja vaihtelevista laskentatehon vaatimuksista. Erilaiset tekoälyn muodot, kuten koneoppimismallit, näköohjelmat tai suuret kielimallit, tarvitsevat erilaisia määriä laskentatehoa koulutukseen ja toimintaan. Kuitenkin tekoälyn kasvava energiankulutus voi ylittää nykyiset voimainfrastruktuurit, mikä johtaa epävarmuuteen ja tarpeeseen tarkastaa järjestelmien kapasiteetit.
Tämä energian kysynnän kasvu voi vaikeuttaa siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin, koska energia-alan yritykset saattavat vastustaa fossiilisten polttoaineiden voimaloiden sulkemista ja sen sijaan keskittyä rakentamaan lisää niitä vastatakseen kasvaviin energiantarpeisiin. Energiajärjestelmiemme rasittaminen voi pahentaa ilmastonmuutosta.
Lisäksi tekoäly voi lisätä ilmastomisinformaatiota generaatiokohtaisten tekoälyteknologioiden, kuten ilmastonmuutokseen liittyvien deepfake-videoiden kautta. Tekoälyn sääntelemätön luonne tekee siitä alttiin manipuloinnille, ja ilmastomisinformaatiota voidaan levittää verkkoalustoilla maksullisten vaikuttajien ja radikaalien ääripäiden toimesta. Lisäksi tekoälyä käytetään laajasti kohdennetussa mainonnassa, edistäen ei-ilmastolleystäviä käytöksiä, kuten pikamuotimainonta, joka kannustaa kulutushysteriaan ja vaatteiden säännölliseen uusimiseen.
Vaikka nämä huolenaiheet ovat olemassa, tekoäly tarjoaa myös mahdollisia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Yritykset voivat hyödyntää strategioita tehdäkseen laskennasta tehokkaampaa, kuten käyttää vesijäähdytteisiä datakeskuksia, jotka tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna ilmajäähdytteisiin vaihtoehtoihin. Tekoälyn malleja voidaan myös hyödyntää lentojen reittien optimoimisessa, energiankulutuksen vähentämisessä ja päästöjen seurannassa, edistäen ympäristön kestävyyttä.
Negatiivisten tekoälyn vaikutusten lieventämiseksi samalla kun hyödynnetään sen mahdollisuuksia positiivisten muutosten aikaansaamiseksi, on tärkeää lähestyä näitä haasteita ennakoivasti. Mahdollisten kielteisten seurausten tunnistaminen ja huomioiminen jo alusta alkaen sekä kestävyyden integroiminen suunnitteluun voivat auttaa minimoimaan tekoälyn ympäristövaikutuksia. Tasapainon löytäminen tekoälyn voiman hyödyntämisen ja varmistamisen välillä, ettei sen kasvu vahingoita planeettaamme, on oleellista.
UKK:
1. Miten tekoäly vaikuttaa ilmastoon?
Tekoälyn merkittävät laskentatehon vaatimukset lisäävät energiankulutusta, mikä johtaa korkeampiin hiilidioksidipäästöihin.
2. Voiko tekoäly pahentaa olemassa olevia ilmasto-ongelmia?
Kyllä, tekoäly, erityisesti generaatiivinen tekoäly, voi voimistaa ilmastomisinformaatiota, kun taas kohdennettu mainonta voi kannustaa ei-ilmastolleystäviin käytöksiin.
3. Voiko tekoäly auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?
Tekoälyllä on potentiaalia auttaa ilmastonmuutoksen haasteiden käsittelyssä optimoimalla energiankulutusta, vähentämällä hiilidioksidipäästöjä ja seuraamalla päästöjä.
Lähteet:
– Tiede
– Helsingin Sanomat
The source of the article is from the blog combopop.com.br