Yhtäältä Euroopan parlamentti on edistänyt merkittävää hanketta hyväksymällä lainsäädännöllisen puitteen, joka mahdollistaa tekoälyn (AI) käytön. Suurella enemmistöllä 523–46 europarlamentaarikot ovat omaksuneet mahdollisen lähestymistavan, jota Suomi voi seurata säädelläkseen tekoälyä.
Lainsäädäntö, joka sai tukea Euroopan komissiolta, käsittelee tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä asettaen samalla suuntaviivoja hyväksyttäville teknisille sovelluksille. Tarkoituksena on kieltää tietyt tekoälyjärjestelmät, jotka aiheuttavat selkeitä uhkia yksilöiden turvallisuudelle, elinkeinoille ja oikeuksille. Esimerkkeinä mainitaan hallitusten sosiaaliset luokitukset ja vaarallista käyttäytymistä kannustavat ääniohjatut lelut.
Reguloidakseen tekoälysovelluksia, jotka jäävät vaarallisen kynnyksen alapuolelle, lainsäädäntö tuo mukaan kerrostetun järjestelmän. Se luokittelee tekoälyn kolmeen ryhmään: suuri riski, rajoitettu riski ja vähäinen riski. Tutkitaanpa kutakin ryhmää tarkemmin:
1. Suuri Riski: Kriittisesti merkittävät alueet, kuten kriittinen infrastruktuuri, koulutus, turvallisuuskomponentit, työllisyysprosessit, lainvalvonta, siirtolaisuus ja oikeuslaitoksen hallinto, kuuluvat tähän luokkaan. Näillä aloilla käytettävien tekoälyjärjestelmien on noudatettava tiukkoja velvoitteita, mukaan lukien riskinarviointi ja riskienhallinta, turvatoimet sekä ihmisen valvonta.
2. Rajoitettu Riski: Tämä luokka keskittyy käsittelemään läpinäkyvyyteen liittyviä riskejä tekoälyn käytössä. Velvoitteita asetetaan, mutta ne ovat vähemmän tiukkoja verrattuna suuriin riskeihin liittyviin. Painopiste on varmistaa, että yksilöt ovat tietoisia tekoälyn läsnäolosta. Esimerkkejä ovat tekoäly-keskustelurobotit sekä tekoälyllä tuotetut tekstit, videot ja kuvat.
3. Vähäinen Riski: Lainsäädäntö määrittelee tekoälysysteemeille vähäisen riskin kategorian. Tähän luokkaan kuuluvat enemmistö EU:ssa tällä hetkellä käytetyistä tekoälyjärjestelmistä. Siihen sisältyvät esimerkiksi tekoälyvideopelit ja roskapostisuodattimet, jotka on arvioitu vähäriskisiksi.
Tämä kattava lainsäädännöllinen kehys, uraauurtava aloite, voi auttaa Suomea muokkaamaan omia tekoälymääräyksiään. Noudattamalla näitä suuntaviivoja Suomi voi hyötyä standardoidusta lähestymistavasta tekoälyn hallintaan, joka asettaa etusijalle turvallisuuden ja vastuullisuuden.
UKK:
- Q: Mikä on Euroopan parlamentin hyväksymän uuden tekoälylainsäädännön tarkoitus?
A: Uusi tekoälylainsäädäntö pyrkii käsittelemään tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ja antamaan suuntaviivoja hyväksyttäville sovelluksille. - Q: Mitkä ovat lainsäädännön mukaiset kolme tekoälyn luokittelun tasoa?
A: Kolme tasoa ovat suuri riski, rajoitettu riski ja vähäinen riski. - Q: Mihin velvoitteisiin tekoälyjärjestelmien on vastattava suuriin riskeihin liittyvissä kategorioissa?
A: Suuriin riskeihin kuuluvien tekoälyjärjestelmien on vastattava velvoitteisiin, jotka liittyvät riskinarviointiin ja riskienhallintaan, turvatoimiin sekä ihmisen valvontaan. - Q: Mitkä alueet luokitellaan suuriin riskeihin?
A: Kriittinen infrastruktuuri, koulutus, turvallisuuskomponentit, työllisyysprosessit, lainvalvonta, siirtolaisuus ja oikeuslaitoksen hallinto ovat joitain alueita, jotka kuuluvat suuriin riskeihin. - Q: Mikä on rajoitettujen riskien kategorian tarkoitus?
A: Rajoitetun riskin kategoria pyrkii käsittelemään tekoälyn käytön läpinäkyvyyteen liittyviä riskejä ja varmistamaan, että ihmiset ovat tietoisia tekoälyn läsnäolosta. - Q: Mitä vähäisten riskien kategoria kattaa?
A: Vähäisen riskin kategoriaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät, joilla on vähäisiä riskejä, kuten tekoälyvideopelit ja roskapostisuodattimet.
Määritelmät:
– Tekoäly (AI): Ihmisen älyn simuloiminen koneissa, jotka on ohjelmoitu ajattelemaan ja oppimaan kuten ihmiset.
– Euroopan parlamentti: Euroopan unionin (EU) suoraan valittu parlamentaarinen laitos, joka vastaa lainsäädännön laatimisesta ja edustaa EU-kansalaisten etuja.
– Euroopan komissio: Euroopan unionin toimeenpaneva elin, joka vastaa lainsäädännön ehdottamisesta, päätösten täytäntöönpanosta ja EU:n sopimusten noudattamisesta.
Ehdotetut liittyvät linkit:
The source of the article is from the blog maestropasta.cz