Euroopan unionin lainsäätäjät ovat lähellä loppuunsaattaa vallankumouksellisen tekoälyä koskevan lain hyväksymisen, avaten tien sen täytäntöönpanolle myöhemmin tänä vuonna. Laki, tunnettu nimellä Tekoälylaki, asettaa EU:lle globaalin edelläkävijän aseman tekoälyn säätelyssä ja toimii mallina muille maille, jotka kamppailevat tämän nopeasti kehittyvän teknologian hallitsemisen haasteiden kanssa.
Tekoälylain hyväksyminen on viiden vuoden harkinnan tulos alun perin tehdystä ehdotuksesta lähtien. Sen pääasiallinen tavoite on luoda kehys, joka varmistaa vastuullisen ja ihmisläheisen tekoälyn kehityksen, laittaen ihmiset hallintaan teknologian ollessa taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen edistyksen mahdollistajana.
Vaikka suuret teknologiayritykset ovat yleisesti tukeneet tarvetta tekoälysäätelyyn, ne ovat myös lobanneet suojellakseen omia etujaan. Viime vuonna OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman aiheutti kiistaa ehdottaessaan yrityksen mahdollista vetäytymistä Euroopasta, mikäli se ei pysty noudattamaan Tekoälylakia. Myöhemmin hän kuitenkin selvensi, ettei todellisia suunnitelmia lähdöstä ollut.
Tekoälylaki ottaa riskiperusteisen lähestymistavan tekoälysäätelyyn, priorisoiden kuluttajien turvallisuuden. Tekoälysovellukset jaetaan vähäriskisiin ja suuririskisiin kategorioihin, joiden mukaisesti valvonta ja säätely vaihtelevat. Vähäriskijärjestelmät, kuten sisältösuositusalgoritmit ja roskapostisuodattimet, kohtaavat kevyempiä sääntöjä, edellyttäen pääasiassa avoimuutta niiden tekoälyvoimalla toimimisen paljastamiseksi. EU odottaa enemmistön tekoälyjärjestelmien luokiteltavan vähäriskisiksi.
Toisaalta tekoälyn suuririskiset käytöt, kuten lääketieteelliset laitteet ja kriittinen infrastruktuuri, ovat tiukempien vaatimusten alaisia. Niihin sisältyvät korkealaatuisen datan käyttö, selvä tiedonantaminen käyttäjille ja tiettyjen turvallisuustoimenpiteiden noudattaminen. Joitain tekoälysovelluksia on suorastaan kielletty niiden arvioitujen hyväksymättömien riskien takia, kuten tietyt sosiaalisten pisteytysjärjestelmät, ennakoiva rikosten torjunta ja tunneälyn tunnistusjärjestelmät opetus- ja työympäristöissä. Laki kieltää myös tekoälyyn perustuvat etäiset kasvojentunnistusjärjestelmät julkisessa käytössä, paitsi vakavien rikosten tapauksissa.
Yleistä käyttötarkoitusta varten tarkoitetut tekoälymallit, kuten OpenAI:n ChatGPT, edellyttivät lisäyksiä Tekoälylakiin. Nämä mallit, jotka voivat luoda aidonoloisia vastauksia, kuvia ja muuta, vaativat kehittäjiä tarjoamaan yksityiskohtaisia yhteenvedoja käytetyistä koulutusaineistoista ja noudattamaan EU:n tekijänoikeuslakia.
Yksi Tekoälylain käsittelemistä avainhuolista on tekoälymallien voimakkaiden riskien mahdollisuus. EU tunnistaa OpenAI:n GPT4:n ja Googlen Geminin esimerkkeinä malleista, jotka vaativat tiukempaa tarkastelua niiden kehittyneiden ominaisuuksien vuoksi. Lainsäädäntö pyrkii estämään vakavat onnettomuudet, tietoturvahyökkäykset ja haitallisten harhojen leviämisen luovasta tekoälystä useiden sovellusten kautta.
Tekoälylakiin kuuluvien tekoälyjärjestelmiä kehittävien ja tarjoavien yritysten on arvioitava ja lievennettävä riskejä, raportoitava vahingoista johtuvat tapahtumat, toteutettava tietoturvatoimenpiteitä ja paljastettava energiankulutustiedot.
Tulevan Tekoälylain hyväksymisen myötä Euroopan unioni vakiinnuttaa asemansa globaalina johtajana tekoälyn sääntelyssä. Asettamalla vahvat standardit EU pyrkii varmistamaan tekoälyteknologian vastuullisen ja eettisen kehityksen suojellen samalla yksilöiden oikeuksia ja hyvinvointia.
Usein kysytyt kysymykset
The source of the article is from the blog meltyfan.es