Tekoäly (AI) on muodostunut kaksiteräiseksi miekaksi kyberturvallisuuden alalla. Vaikka se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia edistykseen, se myös aiheuttaa merkittäviä riskejä, kun sitä käytetään pahanaiheisten toimijoiden toimesta. Microsoftin ja OpenAI:n tuoreessa blogikirjoituksessa valotetaan valtion tukemien uhkatason toimijoiden käyttämää generatiivista tekoälyä (GenAI) yhä lisääntyvässä määrin.
Kirjoituksen mukaan Iran, Pohjois-Korea, Venäjä ja Kiina ovat kaikki hyödyntäneet GenAI:n voimaa tehostaakseen kyberhyökkäyskykyjään. Nämä maat ovat toimineet kyberryhmiensä tai vakoiluvirastojensa kautta ja käyttäneet Microsoftin ja OpenAI:n tarjoamia suuria kielimalleja hyökätäkseen tehokkaammin. Tekoälyn hyödyntäminen on erityisesti vahvistanut heidän pyrkimyksiään sosiaalisen tekniikan alalla, mikä johtaa vakuuttavampien syvänväärennösten ja äänen klaoniyritelmien syntymiseen, jotka on suunnattu Yhdysvaltain järjestelmiin soluttautumiseksi.
Yksi huomionarvoinen Iranin hyökkäys koski kalasteluviestejä, jotka teeskentelivät olevansa kansainvälinen kehitysorganisaatio sekä feministejä koskeva verkkosivusto. Nämä esimerkit korostavat ulkomaisten vastustajien orkestroimien kyberhyökkäysten jatkuvaa kehittymistä ja monimutkaistumista. Juuri tänä kuussa paljastettiin, että Kiinan tukema uhkatason toimija Volt Typhoon oli onnistuneesti soluttautunut länsimaiden kriittiseen infrastruktuuriin huimat viisi vuotta.
Tekoälyn integrointi kyberhyökkäyksiin asettaa haasteita puolustajille, sillä tekoälyllä toteutetut hyökkäykset on yhä vaikeampi erottaa perinteisistä hyökkäyksistä. Tässä valossa vastuun kantavat tekoälyteknologioita tuottavat yritykset, jotka joutuvat toteuttamaan lisävalvontaa ja suojatoimia. On olennaista, että organisaatiot priorisoivat kyberturvallisuuden perusteita, kuten monivaiheista todentamista ja nollatunnustekniikoiden käyttöä, riippumatta tekoälyn läsnäolosta.
Vaikka Microsoft ja OpenAI korostavat, etteivät he ole havainneet merkittäviä hyökkäyksiä, joissa käytetään heidän tarkasti seuraamiaan suuria kielimalleja, he korostavat tiedon jakamisen ja yhteistyön tärkeyttä puolustajayhteisön kanssa. Tällaiset ponnistelut pyrkivät pysymään uhkatason toimijoita edellä ja estämään GenAI:n mahdollisen väärinkäytön samalla kun jatkuvasti kehitetään menetelmiä tunnistaa ja torjua uusia uhkia.
Digitaalisen maiseman kehittyessä kyberhyökkääjien ja puolustajien välinen taistelu kiristyy. Tekoälyä käyttävät kyberhyökkäykset aiheuttavat ainutlaatuisen ja pelottavan uhan, mikä vaatii jatkuvaa valppautta ja proaktiivisia toimenpiteitä organisaatioilta. Yhteistyön edistämisen, tietojen jakamisen ja vahvan kyberturvallisuuden käytäntöjen investoimisen avulla puolustajayhteisö voi vähentää tekemisiä keinotekoisen älykkyyden haitallisen hyödyntämisen riskejä.
FAQ-osio perustuen artikkelissa esitettyihin pääaiheisiin ja tietoon:
1. Mikä on generatiivinen tekoäly (GenAI)?
Generatiivinen tekoäly (GenAI) viittaa suurten kielimallien käyttöön, kuten ne, jotka ovat saatavilla Microsoftin ja OpenAI:n toimesta, sisällön luomiseksi tai uuden tekstin luomiseksi. Kyseessä on tekoälyn muoto, joka mahdollistaa tietokoneiden tuottaa ihmismäistä tekstiä tai puhetta.
2. Mitkä maat ovat hyödyntäneet GenAI:n voimaa kyberhyökkäyksissä?
Artikkelin mukaan Iran, Pohjois-Korea, Venäjä ja Kiina ovat kaikki hyödyntäneet generatiivista tekoälyä (GenAI) vahvistaakseen kyberhyökkäyskykyjään.
3. Miten tekoälyä on käytetty kyberhyökkäyksissä?
Tekoälyä on käytetty kyberhyökkäyksissä sosiaalisen tekniikan tekniikoiden parantamiseen, vakuuttavien syvänväärennösten luomiseen sekä äänen kloonaamisyrityksiin. Nämä edistysaskeleet tekevät tekoälyllä toteutetuista hyökkäyksistä yhä vaikeampia erottaa perinteisistä hyökkäyksistä.
4. Mitä esimerkkejä GenAI:hin liittyvistä kyberhyökkäyksistä on?
Artikkelissa mainitaan Iranin käyttäneen GenAI:ta lähettäessään kalasteluviestejä, jotka teeskentelivät olevansa kansainvälinen kehitysorganisaatio sekä feministejä koskeva verkkosivusto. Tämä osoittaa ulkomaisten vastustajien orkestroimien kyberhyökkäysten jatkuvaa kehittymistä ja monimutkaistumista.
5. Minkälaisia haasteita tekoälyn integrointi kyberhyökkäyksiin tuo?
Tekoälyn integrointi kyberhyökkäyksiin tekee puolustajien työstä yhä vaikeampaa, kun tekoälyllä toteutettuja hyökkäyksiä on vaikea erottaa perinteisistä hyökkäyksistä. Tämä luo haasteen havaita ja torjua uusia uhkia.
6. Mitä toimenpiteitä organisaatioiden tulisi toteuttaa vastatakseen tekoälyllä toteutettaviin kyberhyökkäyksiin?
Organisaatioiden tulisi priorisoida kyberturvallisuuden perusteita, kuten monivaiheista todentamista ja nollatunnustekniikoiden käyttöä, riippumatta tekoälyn läsnäolosta. On myös tärkeää, että tekoälyteknologioita tuottavat yritykset toteuttavat lisävalvontaa ja suojatoimia.
7. Miten yhteistyö voi auttaa vähentämään tekoälyllä toteutettaviin kyberhyökkäyksiin liittyviä riskejä?
Microsoft ja OpenAI korostavat tiedon jakamisen ja yhteistyön merkitystä puolustajayhteisön kanssa. Yhteistyön avulla asiantuntijat voivat pysyä uhkatason toimijoita edellä ja estää GenAI:n mahdollisen väärinkäytön sekä kehittää menetelmiä havaita ja torjua uusia uhkia.
Määritelmiä keskeisille käsitteille:
– Tekoäly (AI): Tietokonejärjestelmien kehittäminen, jotka voivat suorittaa tehtäviä, joita perinteisesti vaatisi ihmisen älyllisiä taitoja, kuten puheen tunnistamista tai ongelmanratkaisua.
– Generatiivinen tekoäly (GenAI): Suurten kielimallien käyttö ihmismäisen tekstin tai puheen tuottamiseen.
– Pahanaiheiset toimijat: Yksilöt tai ryhmät, joilla on pahantahtoinen tarkoitus ja jotka harjoittavat toimintaa, kuten kyberhyökkäyksiä.
– Sosiaalinen tekniikka: Manipulaation tai harhaanjohtamisen käyttö yksilöiden huijaamiseksi paljastamaan arkaluonteista tietoa tai toteuttamaan haitallisia toimenpiteitä.
– Syvänväärennökset: Synteettistä mediaa, kuten videoita tai kuvia, jotka on muokattu tai luotu tekoälyn avulla näyttämään realistisilta, mutta jotka ovat todellisuudessa valmistettuja.
Ehdotetut liittyvät linkit:
– Microsoft
– OpenAI
– Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriviranomainen (CISA)
– Maailman terveysjärjestö (WHO) – Julkaisut tekoälystä
The source of the article is from the blog scimag.news