Uusi tekniikka dark solitonien generoimiseksi integroiduissa lasereissa lupaa hyvää spektroskopian ja optoelektroniikan alueilla

Tutkijat ovat vahingossa keksineet uuden tekniikan dark solitonien generoimiseksi integroiduissa puolijohdelasereissa. Dark solitonit ovat alueita, joissa optinen sammuminen tapahtuu kirkkaan taustan keskellä. Tämä läpimurto voi olla merkittävä kehitysaskel molekyylien spektroskopian ja integroitujen optoelektroniikan alalla.

Harvardin yliopiston ja Wienin teknillisen yliopiston kansainvälinen tutkijaryhmä teki tämän löydön pyrkiessään kehittämään yksinkertaistettua versiota taajuuskampa-lasereista, jotka voivat integroitua piikytkentäpiireihin. Tutkijat havaitsivat, että kvanttikaskadirinkilaser asettui vakaaksi taajuuskampaan keskiaaltoinfrapun alueella, jota käytetään molekyylien spektroskopiaan. Tämä vakaa taajuuskampa koostui vain yhdeksästä hampaasta, kun perinteisissä taajuuskampalasereissa niitä on paljon enemmän ja ne ovat tilavuudeltaan suurempia ja monimutkaisempia.

Tutkijat integroivat aaltoputkikytkimen samaan piiriin, mikä helpotti valon erottamista ja suuremman lähtötehon saavuttamista. Säätämällä kytkentävaimennusta he pystyivät vaihtamaan laserin taajuuskamparegimin jatkuvatilan regimiin. Jatkuvatilan regimissä tutkijat havaitsivat dark solitonien esiintyvän, kun laser kytkettiin pois ja päälle. Dark solitonit ovat epälineaarisia säteilyn itsevahvistuvia aaltopaketteja, jotka voivat levitä avaruudessa loputtomiin.

Erityisen yllättävää tässä havainnossa on, että dark solitonit esiintyvät pienenä aukkona jatkuvassa laservalossa, mikä aiheuttaa valtavan muutoksen sen taajuusjakaumassa. Tämä muutos on merkittävä spektroskopian kannalta, koska se mahdollistaa molekyyleihin tutustumisen, jotka lähettävät säteilyä laajalla spektraalialueella.

Vaikka dark solitoneja on havaittu aiemmin, tämä on ensimmäinen kerta kun ne nähdään pienessä sähköllä ruiskutettavassa laserissa. Tutkijat tutkivat parhaillaan tekniikoita kirkkaiden solitonien tuottamiseksi dark solitoneista ja pyrkivät laajentamaan tekniikkaa muihin laserityyppeihin niiden pienentämiseksi ja akkutoiminnan mahdollistamiseksi.

Tämä sattumanvarainen löytö avaa uusia mahdollisuuksia integroidulle optoelektroniikalle ja spektroskopiaan. Tutkijat ovat optimistisia tulevista kehitysaskeleista ja kaupallisten sovellusten mahdollisuuksista.

UKK-osa pääaiheista ja artikkelissa esitetyistä tiedoista:

K: Mitä tutkijat vahingossa löysivät?
V: Tutkijat vahingossa löysivät uuden tekniikan dark solitonien generoimiseksi integroiduissa puolijohdelasereissa.

K: Mitä dark solitonit ovat?
V: Dark solitonit ovat alueita, joissa optinen sammuminen tapahtuu kirkkaan taustan keskellä.

K: Mitä tämä löytö tarkoittaa?
V: Tämä löytö voi olla merkittävä kehitysaskel molekyylien spektroskopian ja integroitujen optoelektroniikan alalla.

K: Missä löytö tehtiin?
V: Löytö tehtiin kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta Harvardin yliopistossa ja Wienin teknillisessä yliopistossa.

K: Mitä tutkijat alun perin yrittivät kehittää?
V: Tutkijat yrittivät alun perin kehittää yksinkertaistettua versiota taajuuskampa-lasereista, jotka voi integroida piikytkentäpiireihin.

K: Mitä tutkijat havaitsivat keskiaaltoinfrapun alueella, jota käytettiin molekyylien spektroskopiaan?
V: Tutkijat havaitsivat, että kvanttikaskadirinkilaser asettui vakaaksi taajuuskampaan, jossa oli vain yhdeksän hammasta, kun perinteisissä taajuuskampalasereissa hampaita on enemmän ja ne ovat tilavuudeltaan suurempia ja monimutkaisempia.

K: Mitä tutkijat tekivät lisätäkseen laserin lähtötehoa?
V: Tutkijat integroivat aaltoputkikytkimen samaan piiriin, mikä helpotti valon erottamista ja suuremman lähtötehon saavuttamista.

K: Mitä tutkijat huomasivat, kun laser sammutettiin ja käynnistettiin uudelleen?
V: Jatkuvatilan regimissä tutkijat havaitsivat dark solitonien esiintyvän, kun laser sammutettiin ja käynnistettiin uudelleen.

K: Miten dark solitonit vaikuttavat laserin taajuusjakaumaan?
V: Dark solitonit näkyvät pienenä aukkona jatkuvassa laservalossa, mikä aiheuttaa valtavan muutoksen sen taajuusjakaumassa.

K: Mikä on muutoksen taajuusjakaumassa merkitys?
V: Muutoksella taajuusjakaumassa on merkitystä spektroskopian kannalta, koska se mahdollistaa molekyylien tutkimisen, jotka lähettävät säteilyä laajalla spektraalialueella.

K: Onko dark solitoneja havaittu aiemmin?
V: Kyllä, dark solitoneja on havaittu aiemmin, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun ne nähdään pienessä sähköllä ruiskutettavassa laserissa.

K: Mitkä ovat tämän löydön tulevaisuudennäkymät?
V: Tutkijat tutkivat parhaillaan tekniikoita kirkkaiden solitonien tuottamiseksi dark solitoneista ja pyrkivät laajentamaan tekniikkaa muihin laserityyppeihin niiden pienentämiseksi ja akkutoiminnan mahdollistamiseksi.

Avainsanojen määritelmät:
– Dark solitonit: Alueita, joissa optinen sammuminen tapahtuu kirkkaan taustan keskellä.
– Taajuuskampalaserit: Tehokkaita lasersäteilyn lähteitä, joissa on joukko yhtä etäällä toisistaan olevia spektrisia linjoja.
– Molekyylien spektroskopia: Aineen vuorovaikutuksen ja analyysin tutkimista sähkömagneettisen säteilyn kanssa, erityisesti liittyen molekyyleihin.
– Kvanttikaskadirinkilaser: Lasertyyppi, joka toimii elektronien tunnelointiperiaatteen pohjalta.

Ehdotettuja liittyviä linkkejä:
– Harvardin yliopiston verkkosivusto
– Wienin teknillisen yliopiston verkkosivusto
– Spektroskopia Wikipediassa
– Journal of Lightwave Technologyn verkkosivusto

The source of the article is from the blog portaldoriograndense.com

Privacy policy
Contact