Tekoälyä hyödyntävät chatbotit, joissa on kehittyneitä koneoppimisalgoritmeja, ovat osoittautuneet tehokkaiksi persoonallisuuden piirteiden päättelemisessä tekstiviestien perusteella, kertoo Journal of Applied Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus. Tämä läpimurroksellinen tutkimus, joka tehtiin suurella joukolla yliopisto-opiskelijoita, viittaa siihen, että chatbotit voivat tarjota vaihtoehtoisen lähestymistavan perinteisille persoonallisuuden arvioinneille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tekoälyn mahdollisuuksia persoonallisuuden piirteiden arvioinnissa, sillä perinteiset menetelmät kuten itsearviokyselyt rajoittuvat osallistujien rehellisyyteen ja pitkien kyselyjen aikaa vievään luonteeseen. Tutkijat analysoivat chatbotien avulla kielenkäyttöä verkkovuorovaikutuksissa ja pystyivät siten vetämään yhteyksiä tekstiviesteihin ja tunnettuihin persoonallisuuden piirteisiin.
Tutkimus toteutettiin Yhdysvaltojen julkisen yliopiston 1 444 yliopisto-opiskelijan parissa. Osallistujat täyttivät tunnustetun Big Five -persoonallisuusmittarin ja keskustelivat sitten 20–30 minuuttia tekoälychatbotin kanssa. Chatbot analysoi osallistujien tekstivastauksia hyödyntämällä koneoppimisalgoritmeja persoonallisuuspisteiden päättelemiseksi. Tämä mahdollisti suoran vertailun itsearvioitujen pisteiden ja uusien koneoppimismenetelmiin perustuvien pisteiden välillä.
Tutkimuksen tulokset olivat kiinnostavia. Tekoälymenetelmä osoitti hyväksyttävää luotettavuutta, mikä viittaa siihen, että se mitattu persoonallisuus persoonallisuuden piirteet johdonmukaisesti ja luotettavasti. Koneoppimismenetelmään perustuvien pisteiden tekijärakenne oli samankaltainen kuin itsearvioitujen pisteiden, mikä viittaa siihen, että tekoäly pystyy tehokkaasti hahmottamaan ihmisen persoonallisuuden monimutkaisuutta aivan kuten perinteiset kyselyt.
Vaikka tutkimuksessa koettiin vaikeuksia tiettyjen piirteiden, niin kutsutun ”diskriminantti-validiteetin” erottamisessa, se korosti myös tekoälyä pohjautuvien pisteiden potentiaalia ennustaa akateemista suorituskykyä ja sosiaalista sopeutumista korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Tämä viittaa siihen, että tekoälyyn perustuvat arvioinnit voivat tarjota ainutlaatuista ennustearvoa perinteisten itsearviomenetelmien ulkopuolella tietyissä yhteyksissä.
On kuitenkin syytä huomata, että tutkimuksen osallistujajoukko koostui pääasiassa nuorista naisista ja yliopisto-opiskelijoista, mikä saattaa rajoittaa tulosten soveltamista laajemmalle väestölle. Lisäksi tekoälychatbotin käyttämät oletuskysymykset eivät olleet erityisesti suunniteltu tunnistamaan persoonallisuuden piirteitä, mikä olisi voinut vaikuttaa tuloksiin. Tutkimuksen luottaminen syväoppimismalleihin herättää myös kysymyksiä sisällöllisestä validiteetista, koska nämä mallit eivät aina ole suoraan yhteydessä persoonallisuuden teoreettisiin käsitteisiin.
Tekoälyn jatkaessa kehittymistään sen rooli psykologisessa arvioinnissa ja ihmisen luonteen ymmärtämisessä odotetaan kasvavan. Tämän tutkimuksen tulokset merkitsevät tärkeää edistysaskelta uusien näkemysten saavuttamiseksi ihmisen persoonallisuuden monimutkaisuudesta.
The source of the article is from the blog yanoticias.es