Tekoälyn kilpavarustelu: Yhdysvallat johtaa, Kiina tavoittelee hallintaa

Laajamittainen tekoälytekniikoiden, erityisesti GPT-tyyppisten chatbotien, kuten GPT, laajamittainen käyttö paljastaa, että Yhdysvaltalaiset yritykset ovat tällä hetkellä kilpailijoitaan edellä tekoälyn (AI) alalla, jättäen Kiinan ja muut edistyneet maat jälkeensä. Tästä huolimatta Kiina kieltäytyy myöntämästä Yhdysvaltain teknologiajättien vallitsevuutta.

Vuodesta 2017 lähtien Kiinan kommunistinen puolue on suunnitellut hallitsevansa generatiivisen tekoälyn kehitystä, soveltamista ja levittämistä. He visioivat Kiinan tekevän merkittäviä edistysaskeleita tekoälyn tutkimuksessa ja kehittämisessä vuoteen 2020 mennessä, tavoitteenaan loistaa tekoälymalleissa, -menetelmissä ja perusohjelmistoissa.

Kuitenkin OpenAI:n Chat GPT:n julkaisun syksyllä 2022 väitetysti aiheuttaneen huolta Pekingissä. Huolimatta tästä Kiinan sitoutuminen tekoälyyn pysyy horjumattomana, tunnustaen, että teknologinen hallinta voi kääntää globaalin vallan tasapainoa. Vaikka tiukka otteet tiedonhallinnassa ja sensuurissa voivat tuoda haasteita tekoälyn paikalliselle kasvulle Kiinassa, se ei estä Pekingiä hyödyntämästä tekoälyä missä tahansa he katsovat sen hyödylliseksi.

Kiinan presidentti Xi Jinping näkee teknologian avainasemassa maan nostamiseksi taloudellisista vaikeuksistaan. Vaikka Kiina ei ohittaisikaan Yhdysvaltoja tekoäly-areenalla, Toinen sija pitää silti merkittävää vaikutusvaltaa.

Asiantuntijoiden, kuten Rhodium Groupin Riva Goujonin, mukaan vaikka suora kuluttajien osallistuminen on rajoitettua, Kiinassa tapahtuu todellakin merkittävää innovaatiota. He huomauttavat, että ero kiinalaisten ja amerikkalaisten tekoälykyvykkyyksien välillä ei ehkä ole niin suuri kuin luullaan.

Pyrkiessään geopoliittiseen vaikutusvaltaan Kiina on myös valmis viemään jyrkästi hallitsevan ja suljetun lähdekoodin visionsa tekoälystä vientiin. Sisäiset dokumentit määrittelevät tekoälyn käytön valtion valvonnan ja vallan vahvistamisen tehostamiseksi, ja Kiina odottaa myös läpimurtoja aloilla kuten teollisuustekniikka ja bioteknologia. Tämä strateginen sijoittuminen ei ainoastaan esittele tekoälyn potentiaalia kotimaisessa vallankäytössä vaan myös sen vientipotentiaalia geopolitiikan välineenä.

Paikallinen kiinalainen edistyminen tekoälyssä on havaittavissa Baidun ”Ernie Botin” ja Bytedancen ”Duobao”-sovelluksen menestyksen myötä, joka on saavuttanut suosiotaan kustannustehokkuutensa vuoksi. Tekoäly ei ole vain tulevaisuutta – se muovaa nykyisyyttä ja on avainasemassa jatkuvassa teknologisessa kilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltain välillä.

Puhuttaessa tekoälykilpailusta ja kilpailusta Amerikan ja Kiinan välillä tekoälyn hallinnasta, nousee esiin useita tärkeitä kysymyksiä ja huolenaiheita, sekä monta merkittävää tosiasiaa, jotka ovat relevantteja mutta eivät olleet mainittuna tässä artikkelissa.

Tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia:
Mitä on tekoälykilpailu? Tekoälykilpailu viittaa kansojen väliseen kilpailuun tekoälykyvykkyyksien kehittämisestä ja käytöstä taloudellisen, sotilaallisen tai poliittisen edun saavuttamiseksi.
Miksi tekoälyä pidetään strategisena teknologiana? Tekoäly on strategista, koska se voi ajaa innovaatiota, edistää taloutta, parantaa tehokkuutta eri aloilla ja sitä voidaan mahdollisesti käyttää myös edistyneissä sotilaallisissa sovelluksissa.
Mikä on Kiinan tarkoitus tekoälyn suhteen? Kiina pyrkii tulemaan tekoälyn maailmanjohtajaksi vuoteen 2030 mennessä sen Uuden sukupolven tekoälyn kehityssuunnitelman mukaisesti.

Keskeiset haasteet ja kiistat:
Tekoälyn eettinen käyttö: On huolta tekoälytekniikan eettisestä käytöstä, erityisesti valvontaan ja ihmisoikeuksiin liittyen, jotka korostuvat Kiinan lähestymistavasta tekoälyn hallintaan.
Tietosuoja: Mittavat tekoälyjärjestelmät vaativat runsaasti dataa, aiheuttaen kysymyksiä tietosuojasta ja suojelusta, erityisesti globaalissa tiedonjakamisessa.
Itseohjautuvat aseet: AI-pohjaisten itseohjautuvien asejärjestelmien kehittäminen on kansainvälinen kiistakysymys, jolla on eettisiä ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia.
Globaali yhteistyö vs. kilpailu: Tasapainon löytäminen kilpailun ja tarpeellisen globaalin yhteistyön välillä normeissa, eettisissä kysymyksissä ja turvallisuusstandardeissa tekoälyssä on monimutkainen haaste.

Edut tekoälyn hallinnasta:
Taloudellinen kasvu: Tekoälyjohtajuus voi johtaa merkittävään talouskasvuun ja kilpailuetuun maailmanmarkkinoilla.
Kansallinen turvallisuus: Edistynyt tekoäly voi parantaa kansallista turvallisuutta parempien kyberpuolustusjärjestelmien ja kehittyneiden sotilaskykyjen avulla.
Innovaatiojohtajuus: Johtajuus tekoälyssä voi nostaa maan teknologisen innovaation kärkeen, vaikuttaen maailmanlaajuisiin tekniikan standardeihin ja käytäntöihin.

Teoälyn hallinnan haitat:
Työttömyys: Tekoäly voi johtaa työnkulkemiseen, kun automaatio korvaa ihmistyön joillakin aloilla.
Tekoälykuilu: Luokkien välillä voi syntyä kasvava kuilu tekoälyä edistyksellisten maiden ja jälkeenjäämässä olevien maiden välillä, mahdollisesti johtaen globaaleihin epätasa-arvoihin.
Tietojenhallinta: Kontrolli tekoälystä voi tarkoittaa myös hallintaa tiedosta, aiheuttaen riskejä yksilön yksityisyydelle ja mahdollisesti väärinkäytöksille.

Voit tutkia näitä kysymyksiä lisää vierailemalla mukana olevien alojen järjestöjen verkkosivustoilla:
OpenAI
NVIDIA (johtava tekoälylaitteiden alalla)
Baidu Research
Allen Institute for AI

Huomioi, että annetut verkkosivustojen URL-osoitteet ovat kyseisten tekoälykeskusteluihin liittyvien organisaatioiden pääverkkotunnuksia ja ne ovat voimassa viimeisen tarkistuksen yhteydessä ennen tietojen leikkauspäivää.

The source of the article is from the blog newyorkpostgazette.com

Privacy policy
Contact