Tokion proaktiivinen lähestymistapa tekoälyn hallintaan
Japanin hallitus vie eteenpäin tukeaan ”Hiroshiman tekoälyaloitteelle,” joka pyrkii luomaan globaalit suuntaviivat luovan tekoälyn (AI) osalta. Uusi ryhmä nimeltä ”Aloitteen Ystävät” on perustettu ohjaamaan tätä ponnistelua.
Pääministeri Kishidan tuleva OECD-ehdotus
Pääministeri Fumio Kishidan on määrä esitellä tämä hanke Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ministerineuvoston kokouksessa Ranskassa 2.-3. toukokuuta. Hänen hallituksensa tunnistaa tekoälyteknologioiden uudet vaarat, erityisesti niiden mahdollisen väärinkäytön liittyen virheellisen tiedon leviämiseen, mikä uhkaa demokratiaa ja kansainvälisiä suhteita.
Hyödyntäen tekoälyn potentiaalia vastuullisesti
Hiroshiman tekoälyaloite, joka käynnistettiin G7 Hiroshiman huippukokouksessa toukokuussa 2023 ja päättyi saman vuoden joulukuussa, korostaa vastuita kaikilla tekoälyn sidosryhmillä – kehittäjistä loppukäyttäjiin. Vaikka sopimuksella ei ole oikeudellista voimaa, se kannustaa kunkin maan laatimaan omat sääntelykehyksensä. Se asemaltaan Japanin keskeisenä toimijana näiden kansainvälisten normien muovaamisessa.
Kannanottoja OECD-kokoontumisessa
Tuleva OECD:n ministerikokous tarjoaa Japanille otollisen hetken edistää luotettavan tekoälyn yhteistä käyttöä ja käsitellä nousevia haasteita liittyen tekoälyyn. Japani kutsuu maita liittymään tapahtumiin, jotka liittyvät Hiroshiman tekoälyaloitteeseen Kishidan vierailun aikana Ranskassa.
Kishida varoittaa tekoälyllä tuotetusta disinformaatiosta
Maaliskuussa Etelä-Koreassa järjestetyssä demokratiahuipputapahtumassa Kishida korosti uhkia, kuten tekoälyn luomat valheet ja syntetisoidut äänet, jotka voivat häiritä yhteiskunnallista järjestystä ja haitata poliittista itsemääräämisoikeutta. Ilmaisten, että Hiroshiman tekoälyaloite koostuu kansainvälisistä suuntaviivoista ja toiminnan koodeista, hänen lausuntonsa viittasivat suunniteltuun laajentumiseen G7-maiden ulkopuolelle.
Globaalit ponnistelut tekoälyn sääntelyssä
Mitä Japani edistää Hiroshiman tekoälyaloitteen myötä, on tärkeää huomata, että tekoälyn maailmanlaajuinen sääntely on kiireellinen huolenaihe ja eri sidosryhmät ovat mukana. Erityisesti Euroopan unioni on ollut proaktiivinen omassa keskustelussaan tekoälyn sääntelystä ehdotetun tekoälyasetuksen muodossa, keskittyen korkean riskin tekoälyjärjestelmiin. Samoin Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin siitä, miten parhaiten valvoa tekoälyteknologioiden eettistä kehitystä ja käyttöä.
Keskeiset kysymykset ja haasteet
– Miten Hiroshiman tekoälyaloite sovitetaan yhteen muiden kansainvälisten sääntelyponnistelujen kanssa? Haasteena on välttää hajanainen lähestymistapa, joka voi syntyä, kun eri alueet kehittävät omia tekoälysääntelyjärjestelmiään, mikä saattaa haitata kansainvälistä yhteistyötä ja teknologista kehitystä.
– Mikä mekanismi varmistaa näiden suuntaviivojen noudattamisen ja valvonnan? Koska Hiroshiman tekoälyaloitteessa ei ole oikeudellista valtuutta, varmistaa valtioiden noudattavan puitteita muodostaa merkittävän haasteen.
– Miten tasapaino innovaation ja sääntelyn välillä saavutetaan? Yksi keskeisistä keskusteluista tekoälyn sääntelyssä on, miten suojata riskeiltä rajoittamatta samalla innovaatiota. Aloite tarvitsee taitavaa navigointia tämän asian osalta ollakseen tehokas mutta ei liian rajoittava.
Edut
– Hiroshiman tekoälyaloite edistää kansainvälistä yhteistyötä, mikä on ratkaisevan tärkeää yleisten normien ja standardien luomiseksi vastuulliseen tekoälyn käyttöön.
– Se tunnustaa eri roolit ja vastuut tekoäly-ekosysteemissä, mikä voi johtaa kattavampiin ja tehokkaampiin suuntaviivoihin.
– Tekevä kannanottoja tekoälyn sääntelystä kansainvälisillä foorumeilla kuten OECD auttaa lisäämään tietoisuutta ja lisää vastuullisen tekoälyn käytännön laajempaa hyväksyntää.
Haitat
– Aloitteen suuntaviivat eivät ole oikeudellisesti sitovia, mikä voisi rajoittaa niiden tehokkuutta.
– Tekoälyteknologian nopea kehitys voi ylittää sääntelykehyksien kehittämisen, mikä voi johtaa vanhentuneisiin tai epäolennaisiin suuntaviivoihin.
– On riski erilaisista tulkinnoista ja suuntaviivojen toteutuksista eri lainkäyttöalueilla, mikä voi luoda epäjohdonmukaisuuksia ja haasteita monikansalliseen tekoälyn kehitykseen.
Niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan lisää kansainvälisistä toimista ja sääntelystä tekoälyn osalta, OECD tarjoaa valvovaa alustaa, jossa nämä keskustelut usein käydään. Vieraile OECD:n verkkosivuilla saadaksesi näkemyksiä heidän teknologiapolitiikkatyöstään: OECD. Lisäksi ymmärryksen saamiseksi EU:n lähestymistavasta tekoälyyn Euroopan komission pääsivusto saattaa tarjota arvokasta tietoa: European Commission.
The source of the article is from the blog exofeed.nl