Kokenut asianajaja Yukiyo Mitsu Atsumi & Sakai -lakifirmasta korosti Japanin kiireellistä tarvetta vahvistaa osallistumistaan generatiivisen tekoälyn alalla välttääkseen jäämisen jälkeen maailmanlaajuisessa liiketoiminnan hyödyntämisessä. Tokiossa järjestetty kolmas konsortion kokous perehtyi generatiivisen tekoälyn piilevään potentiaaliin ja haasteisiin. Kun muut suuret taloudet kuten Yhdysvallat ja Kiina satsaavat voimakkaasti eteenpäin suurilla julkisilla ja yksityisillä aloitteilla, Japani löytää itsensä kolmannen tason sijoituksista tekoälyn kehityksessä.
Tämä asema ei johdu pelkästään taloudellisista sijoituksista; se liittyy myös tekoälyn hallintaan. Kun maat kuten Iso-Britannia, Kanada, Singapore ja Etelä-Korea etenevät nopeasti, Mitsu huomautti selvästi, että Japanin tekoälyä koskeva sääntelykehikko jää merkittävästi jälkeen. Kun EU ja USA olivat aloittaneet yksityiskohtaiset tarkastelut tekoälyn riskeistä ja harkinneet kovasääntelyä noin vuodesta 2019 alkaen, Japani on keskittynyt pehmeisiin sääntöihin vasta hiljattain, mikä ei välttämättä riitä vastaamaan kansainvälisiin epäjohdonmukaisuuksiin ja tekoälyn haitalliseen hyödyntämiseen.
Mitsu esitti neljä pääriskiä Japanin nykyiselle lähestymistavalle: alttius haitallisille hyökkäyksille, nykyisten lakien toimiminen esteinä tekoälyn hyödyntämiselle, eettisen kompassin puute tekoälytekniikan kehityksessä ja mahdolliset komplikaatiot kansainvälisessä liiketoiminnassa vaihtelevien tekoälylakien ja -määräysten takia. Korostaen tarvetta välittömälle tekoälylainsäädännölle ja nykyisten lakien tarkistamiselle, Mitsu näkee lain ei kahleena vaan strategisena työkaluna nopean, sääntöjen mukaisen liiketoiminnan laajentamiseen.
Mitsu myös totesi, että Japanin tulisi hyödyntää perinteisiä toimialojaan luomalla ainutlaatuinen tekoälyn ekosysteemi yhdistämällä tekoäly vahvuuksiinsa kuten kuvantamiseen, rahoitukseen, peleihin, maatalouteen ja katastrofien hallintaan. Tällainen monitieteinen innovaatio voisi ajaa Japanin tekoälyteollisuutta eteenpäin ja edistää alueiden elvyttämistä sekä globaalia kilpailukykyä. Avain, Mitsun mukaan, on ennakko-oletusten hylkäämisessä ja joustavamman asenteen omaksumisessa tekoälyn transformaatio-potentiaaliin eri aloilla yli tavanomaisten sektoreiden.
Aktuellit markkinatrendit:
Maailmanlaajuisesti on käynnissä nousu generatiivisen tekoälyn kehityksessä ja soveltamisessa, ja teknologiat kuten GPT-3 ja deepfake-tuotokset ovat muuttumassa yhä monimutkaisemmiksi ja laajalti käytetyiksi. Monet toimialat terveydenhuollosta viihdeteollisuuteen ovat ottaneet käyttöön tekoälyn tehtäviin aina tietojen analyysistä sisällön luomiseen. On erityinen trendi kohti tekoälyn integroimista jokapäiväiseen liiketoimintaan tehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Tekoäly palveluna (AIaaS) on myös voittamassa suosiota, mahdollistaen yritysten, joilla ei välttämättä ole kykyä kehittää omia tekoälyjärjestelmiä, hyödyntää edistyneitä tekoälytyökaluja.
Ennusteet:
Maailmanlaajuinen tekoälymarkkinoiden koko odotetaan jatkavan nopeaa kasvuaan. Grand View Researchin raportin mukaan tekoälymarkkinoiden koon arvioidaan saavuttavan 733,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2027 mennessä, kasvun ollessa yhdistetty vuotuinen kasvuprosentti (CAGR) 42,2% vuosilta 2020–2027. Tämän kasvun voidaan katsoa perustuvan lisääntyneeseen datan tuotantoon, tietojenkäsittelyn ja tallennuksen edistymiseen sekä tekoälyn sovellusten laajentuvaan kirjoon.
Keskeiset haasteet:
Yksi keskeisistä haasteista tekoälyn kehityksessä on eettisen käytön varmistaminen ja tekoälyjärjestelmiin sisäänrakennettujen vinoumien käsitteleminen. Keskustelu moraalisista vaikutuksista tekoälyssä kasvaa, erityisesti yksityisyyden, valvonnan, ja mahdollisuuden osalta tekoälyn lisätä rotuun, sukupuoleen tai sosio-ekonomiseen asemaan liittyvää syrjintää. Toinen haaste on mahdollinen työn menetys automaation ja tekoälyn vuoksi, mikä herättää kysymyksiä uudelleenkoulutuksesta ja työpaikkojen luomisesta. Lisäksi, kun tekoälyteknologia kehittyy, haitallisen käytön riskit, kuten deepfake-tuotokset ja kyberhyökkäykset, korostuvat.
Kontroverssit:
Tekoälyn eettinen käyttö on kiistanalaista, ja käydään keskustelua muun muassa autonomisten aseiden kehittämisestä, valvonnasta, tietosuojasta sekä joistakin tekoälyalgoritmeista, joiden ”mustalaatikkoluonteet” tekevät päätösten perustasta vaikeasti ymmärrettävän. Maailmalla erilaiset lähestymistavat tekoälyn sääntelyyn herättävät huolia ”splinternetistä” ja globaalisten yritysten toimintakyvystä yli rajojen erilaisten sääntely-ympäristöjen välillä.
Edut ja haitat:
Vahvan tekoälystrategian kehittämisen edut ovat lisääntynyt tehokkuus, kustannussäästöt, uudet tuote- ja palveluinnovaatiot sekä elämänlaadun parannus. Tekoäly voi myös edistää talouskasvua ja kilpailukykyä globaalilla tasolla.
Toisaalta haitat voivat käsittää mainitun työn menetyksen, yksityisyyshuolia, mahdollisuuden lisätä eriarvoisuuksia sekä turvallisuusriskejä. Lisäksi ilman asianmukaista sääntelyä voi olla tekoälyn kehityksen ja sosiaalisten arvojen sekä eettisen normien väliristiriitoja.
Japanilla, kuten asianajaja Yukiyo Mitsu mainitsi, on mahdollisuus luoda kilpailuetuja integroimalla tekoäly olemassa oleviin perinteisiin toimialoihinsa. Kuitenkin sen tulee käsitellä pehmeämpää lähestymistapaa tekoälyn sääntelyyn varmistaakseen sekä kotimaisen että kansainvälisen yhteisymmärryksen sekä turvallisuuden.
Lisätietoja aiheesta, mukaan lukien tekoälyn kehitys ja hallintomalli, voi hakea arvostetuista lähteistä, kuten teknologiaan keskittyvistä mediakanavista tai virallisista lausunnoista hallituksen teknologia- ja talouskehitykseen liittyviltä virastoilta. On kuitenkin muistettava, että tarkkoja linkkejä ei voi tarjota ilman URL-osoitteiden validointia pyyntönne mukaisesti.
The source of the article is from the blog maltemoney.com.br