Tekoäly ja sen käyttöön liittyvät säädökset ovat olleet kuumana puheenaiheena Euroopan unionissa (EU) viime aikoina. EU teki historiaa torstaina hyväksyessään EU:n tekoälyasetuksen, laajan kehyksen, jonka tarkoituksena on käsitellä tekoälyn liittyviä riskejä. Tämä merkittävä lainsäädäntö ei ainoastaan luo ennakkotapausta EU:lle vaan myös muulle maailmalle. EU uskoo, että säätelemällä tekoälyä sen potentiaalin mukaan aiheuttaa haittaa, se voi löytää tasapainon teknologisen kehityksen ja perusoikeuksien suojelemisen välillä. Tavoitteena on rakentaa inhimillisempi lähestymistapa teknologiaan.
EU:n tekoälyasetus ottaa huolellisen lähestymistavan. Se määrittelee tekoälyn ”koneeseen perustuvana järjestelmänä, joka on suunniteltu toimimaan vaihtelevilla autonomiatasoilla,” mikä sisältää suositut chatbotit kuten ChatGpt ja Gemini. Tekoälyjärjestelmät luokitellaan sitten kolmeen luokkaan: matala riski, keskiriski ja suuri riski. Suuririskiset järjestelmät, kuten pankki-, koulu- ja kriittisen infrastruktuurin käytössä olevat, ovat tiukempien määräysten alaisia. Niiden on oltava tarkkoja, valvonnan alaisia ja ne on käytävä jatkuvassa seurannassa. Mikäli suuririskiset järjestelmät vaikuttavat suoraan kansalaisiin, yksilöillä on oikeus kyseenalaistaa niiden käyttö.
Lisäksi EU:n tekoälyasetus kieltää tietyt tekoälyjärjestelmät, jotka voivat aiheuttaa haittaa ja vaikuttaa kielteisesti ihmisten elämään. Esimerkiksi yksilöitä käyttäytymisen tai persoonallisuuden perusteella luokittelevat sosiaalisen pisteytyksen järjestelmät ovat ehdottomasti kiellettyjä. Tämä erottaa EU:n maista kuten Kiina, jotka ovat toteuttaneet tällaiset järjestelmät. Kuitenkin laissa on poikkeuksia tekoälytyökaluille, joita käytetään sotilas-, puolustus-, kansallisen turvallisuuden ja tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin. Kasvojentunnistustyökalut ovat sallittuja, mutta niiden käyttöä on rajoitettu lainvalvontaviranomaisten käyttöön.
Laki käsittelee myös syväväärennöksiä, vaatien selkeän merkinnän kaikelle keinotekoisesti tuotetulle tai muokatulle sisällölle. Yksilöitä, yrityksiä ja organisaatioita kannustetaan ilmoittamaan kaikista manipuloiduista sisällöistä. EU:n tekoälyasetus käsittelee myös generatiivista tekoälyä, sitä tyyppiä tekoälyä, joka voi luoda erilaisia muotoja sisällölle, kuten tekstiä, kuvia ja ääntä. Täyttääkseen EU:n vaatimukset, generatiivisten tekoälyjärjestelmien on noudatettava tekijänoikeuslakeja sekä tarjottava läpinäkyvä pääsy koulutuksessa käytettyihin tietoihin.
EU:n tekoälyasetus tuo mukanaan sakkoja 7,5 miljoonasta eurosta 35 miljoonaan euroon, jos määräyksiä ei noudateta, väärää tietoa annetaan valvojille, rikotaan lain määräyksiä tai kehitetään ja otetaan käyttöön kiellettyjä tekoälytyökaluja.
Vaikka teknologiayritykset ovat yleisesti tervetulleita EU:n tekoälylakiin, on huolia tietyistä yksityiskohdista ja täytäntöönpanosta. Lain on määrä astua voimaan toukokuussa, mutta yrityksillä on kaksi vuotta aikaa sopeutua ja noudattaa sitä, ennen kuin täytäntöönpano alkaa vuonna 2025.
Vaikka EU ottaakin johtavan roolin tämän lain myötä, Yhdysvalloilla on omat säädöksensä, jotka vaativat tekoälyn kehittäjiä jakamaan tietoja hallituksen kanssa. Kiina on myös esitellyt joukon tekoälylakeja. Maailman tunnistaessa tekoälyn mahdolliset vaarat on todennäköistä, että muut maat seuraavat perässä ja esittelevät omia säädöksiään.
**UKK**:
K: Mikä on EU:n tekoälyasetus?
V: EU:n tekoälyasetus on laaja kehys, joka pyrkii käsittelemään tekoälyyn liittyviä riskejä samalla edistäen innovaatiota ja suojaamalla perusoikeuksia.
K: Miten EU määrittelee tekoälyn?
V: EU määrittelee tekoälyn ”koneeseen perustuvana järjestelmänä, joka on suunniteltu toimimaan vaihtelevilla autonomiatasoilla.”
K: Mitkä ovat EU:n tekoälyasetuksen mukaiset tekoälyjärjestelmien luokat?
V: Tekoälyjärjestelmät luokitellaan matalan, keski- ja suuririskin järjestelmiin, joista suuririskiset järjestelmät ovat tiukempien määräysten alaisia.
K: Mitkä ovat joitakin esimerkkejä suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä?
V: Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ovat esimerkiksi pankki-, koulu- ja kriittisen infrastruktuurin käytössä olevat järjestelmät.
K: Voiko sosiaalisen pisteytyksen järjestelmiä käyttää EU:n tekoälyasetuksen mukaisesti?
V: Ei, yksilöitä käyttäytymisen tai persoonallisuuden perusteella luokittelevat sosiaalisen pisteytyksen järjestelmät ovat ehdottomasti kiellettyjä.
K: Onko EU:n tekoälyasetuksen noudattamatta jättämiselle sakkoja?
V: Kyllä, sakot vaihtelevat 7,5 miljoonasta eurosta 35 miljoonaan euroon erilaisista lain rikkomuksista.
K: Milloin EU:n tekoälyasetus tulee voimaan?
V: EU:n tekoälyasetuksen odotetaan tulevan laiksi toukokuussa, ja sen täytäntöönpano alkaa vuonna 2025.
The source of the article is from the blog be3.sk