Kiinan johtaja Xi Jinping on antanut sotilaille käskyn kehittää ”uusia laadullisia taistelukykyjä,” mikä viittaa tekoälyn, korkean teknologian edistymisen ja älykkään sodankäynnin painottamiseen. Vaikka ei ole täysin selvää, mitä nämä kyvyt tarkalleen ottaen käsittävät, analyytikot viittaavat niihin älykkäiden taistelukykyjen ja miehittämättömien laivojen ja sukellusveneiden rakentamisena sotilaallisen toiminnan tukemiseksi.
Xi:n painotus sotilasuudistusten syventämisessä ja innovaatioiden edistämisessä on linjassa Kiinan pyrkimysten kanssa uusien strategisten kykyjen parantamiseen. Tekoälyn integrointi odotetaan nopeuttavan taistelutoimintoja, virtaviivaistavan tehtäviä kuten kohteiden löytämistä ja iskuja sekä mahdollistavan useiden miehittämättömien taisteluajoneuvojen samanaikaisen hallinnan. Ensimmäinen merkittävä sotilasvalta, joka hallitsee tätä uutta taistelutapaa, saa merkittävän edun.
Kansallisen kansankongressin lainsäätäjät korostivat teknologian tärkeyttä ydinvalmiutena Kiinan strategisen vallan vahvistamiseksi. He korostivat droneparviteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi alueellisissa konflikteissa. Tulevaisuuden sodankäynti nojautuu kehittyneiden teknologioiden soveltamiseen, kuten suuriin tietoihin, esineiden internetiin ja tekoälyyn, ja Kiina pyrkii toteuttamaan aktiivista tutkimusta näillä aloilla turvatakseen voiton tulevaisuuden taisteluissa.
Kuitenkin ”uusien laadullisten taistelukykyjen” toteuttaminen ja niiden laajamittainen käyttö ovat edelleen epävarmoja. Kiina etsii edelleen tapoja saavuttaa tavoitteensa ja määritellä nämä kyvyt tarkasti. Siirtyminen teknologiseen sotaan vaatii sotilasta mukauttamaan koulutusmenetelmiään ja rekrytoimaan korkean teknologian ammattilaisia. Haasteena on houkutella näitä kyvykkyyksiä, sillä heillä voi olla parempia vaihtoehtoja ulkomaisissa yrityksissä tai yksityisissä yrityksissä sen sijaan, että liittyisivät Kiinan kansanarmeijaan (PLA).
Lisäksi Xi korosti koordinoinnin tarvetta valmistautuessaan merentakaisiin sotilaallisiin konflikteihin, suojellen merioikeuksia ja etuja sekä edistäen meriliikenteen taloudellista kehitystä. Analyytikot tulkitsivat nämä lausunnot osoituksena Kiinan pyrkimyksistä tulla merivaltaiseksi maaksi ja hallita strategisia meriyhteyslinjoja. Seurauksena miehittämättömät autonoomiset laivat todennäköisesti näyttelevät merkittävää roolia PLA:n tulevaisuudessa. Miehittämättömiä ajoneuvoja, mukaan lukien laivat ja sukellusveneet, voidaan sijoittaa valtamerille tukemaan merellisiä toimintoja ja vahvistamaan hallintaa meriliikenneviestinnoiss.
Kiinan pyrkimys ”uusiin laadullisiin taistelukykyihin” ja sen ponnistelut tulla hallitsevaksi voimaksi merellä korostavat sen pyrkimyksiä sotilaalliseen etusijaan ja strategiseen hallintaan. Teknologian jatkaessa kehittymistään ja muokatessaan sodankäynnin tulevaisuutta, Kiina asettaa itsensä hyödyntämään näitä edistysaskeleita ja turvaamaan asemansa mahtavana globaalina voimana.
**UKK:**
**K: Mitä tarkoittavat Kiinan ”uudet laadulliset taistelukyvyt”?**
**V: Kiinan ”uudet laadulliset taistelukyvyt” viittaavat sen pyrkimyksiin hyödyntää tekoälyä ja korkean teknologian edistymistä sodankäynnissä. Nämä kyvyt tähtäävät taistelutehokkuuden parantamiseen, toimintojen virtaviivaistamiseen ja edun saavuttamiseen tulevissa konflikteissa.**
**K: Miten Kiina aikoo kehittää nämä kyvyt?**
**V: Kiina suunnittelee syventävänsä sotilasuudistuksia, edistävänsä innovaatioita ja tekemään tutkimustyötä nousevilla aloilla kuten tekoäly, suuret datat ja esineiden internet. Maa pyrkii myös rekrytoimaan korkean teknologian ammattilaisia mukauttaakseen koulutusmenetelmiään ja hyödyntääkseen heidän asiantuntemustaan.**
**K: Minkä roolin miehittämättöillä ajoneuvoilla odotetaan olevan Kiinan sotilasoperaatioissa?**
**V: Analyytikoiden mukaan miehittämättömillä laivoilla ja sukellusveneillä on olennainen rooli Kiinan merioperaatioiden tukemisessa ja hallinnoimisessa meriyhteysviestinnöissä. Näiden miehittämättömien ajoneuvojen odotetaan näyttelevän merkittävää osaa tulevissa sodankäynnin tilanteissa.**
**K: Miten Kiina kuvittelee merentakaiset sotilaalliset konfliktinsa?**
**V: Kiina pyrkii tulemaan merivaltaiseksi maaksi ja hallitsemaan strategisia meriyhteyslinjoja. Sen valmistautuminen merentakaisiin sotilaallisiin konflikteihin sisältää meriliikenteen taloudellisen kehityksen ja merioikeuksien ja -etujen suojelemisen.**
Lähteet:
– Voices of America
– PLA Daily.
**Määritelmiä artikkelissa käytetyistä keskeisistä termeistä tai jargonista:**
1. **Tekoäly (AI):** Viittaa tietokonejärjestelmien kehittämiseen, jotka voivat suorittaa tehtäviä, jotka yleensä vaativat ihmisen älykkyyttä, kuten visuaalista havaitsemista, puheentunnistusta ja päätöksentekoa.
2. **Miehittämättömät ajoneuvot:** Viittaa ajoneuvoihin, kuten laivoihin ja sukellusveneisiin, jotka toimivat ilman ihmismiehistöä aluksessa. Nämä ajoneuvot ovat ohjattavissa etänä tai autonomisesti.
3. **Droneparveteknologiat:** Viittaa useiden dronejen käyttöön yhteistyössä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä teknologia on osoittautunut tehokkaaksi alueellisissa konflikteissa ja se voi tarjota strategisia etuja sodankäyntitilanteissa.
4. **Suuret datat:** Viittaa suuriin määriin strukturoitua ja strukturoimatonta dataa, jota voidaan analysoida paljastamaan malleja, trendejä ja yhteyksiä. Sodankäynnin kontekstissa suurten tietojen analysointi voi auttaa päätöksenteossa ja parantaa taistelutehokkuutta.
5. **Esineiden internet (IoT):** Viittaa fyysisten laitteiden, ajoneuvojen, rakennusten yms. verkostoon, jotka on upotettu antureihin, ohjelmistoihin ja verkkoyhteyksiin, jotka mahdollistavat niiden tiedonkeruun ja vaihdon. Sodankäynnissä IoT voi helpottaa reaaliaikaista tiedonjakoa ja parantaa sotilaallisten operaatioiden koordinaatiota.
Ehdotetut liittyvät linkit pääverkkotunnukseen (ei alasivuja):
– Voices of America
– PLA Daily
The source of the article is from the blog zaman.co.at