Tekoälyn nopea kehittyminen tuo sekä lupauksia että mahdollisia sudenkuoppia Yhdysvaltain siviilioikeusjärjestelmään. Vaikka uudistusmieliset toivovat, että uudet tekoälytyökalut voivat tehdä oikeusjärjestelmästä oikeudenmukaisemman ja helpommin saavutettavan, on huolta niistä riskeistä, jotka liittyvät niiden käyttöönottoon. Erityisesti suurten kielimallien käyttö luovan tekoälyn työkaluissa, kuten ChatGPT:ssä, on herättänyt kritiikkiä upotetuista ennakkoluuloista ja mahdollisuudesta tuottaa virheellistä tietoa.
Tekoäly on jo tehnyt vaikutuksensa lakitoimistoissa mullistaen oikeudellisen tukihenkilöstön työn mahdollistaen massiivisten asiakirjamäärien nopean analysoinnin. Esimerkiksi maailmanlaajuinen lakifirma Allen and Overy teki yhteistyötä tekoälyalusta Harvey’n kanssa virtaviivaistaakseen tutkimus- ja asiakirja-analysointiprosesseja. On kuitenkin tärkeää tunnustaa ihmisten luomien tietokantojen sisältämät perinnäiset ennakkoluulot, joita käytetään näiden järjestelmien kouluttamiseen. Lisäksi suurten kielimallien on tiedetty väärentävän tietoa, mikä aiheuttaa merkittävän riskin.
Entinen asianajaja ja Donald Trumpin neuvonantaja Michael Cohen törmäsi tähän sudenkuoppaan, kun hän sai tekoälyllä luotuja viittauksia olemattomista oikeustapauksista. Tapahtuma toimii varoittavana esimerkkinä, muistuttaen meitä siitä, että on tärkeää tiedostaa suurten kielimallien tekoälyn rajoitukset ja mahdolliset vaarat. David Colarusso, Suffolkin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Legal Innovation and Technology Lab:in apulaisjohtaja, korostaa varovaisuuden tarvetta yleiskäyttöisten chattibottien käytössä erikoistuneisiin tutkimustehtäviin.
Haasteista huolimatta asiantuntijat uskovat, että tekoälyteknologialla on mahdollisuus muuttaa oikeudellista maisemaa. Automatisoimalla aikaa vieviä tehtäviä lakiammattilaiset voivat vähentää laskutettavia tunteja ja siten alentaa oikeusavun kustannuksia. Tämä kustannustehokkuus on linjassa tavoitteen kanssa tehdä oikeusjärjestelmästä kaikkien yksilöiden saavutettavampi ja edullisempi.
Kuitenkin kriitikot väittävät, että tekoäly voi pahentaa olemassa olevia epätasa-arvoja oikeusjärjestelmässä. Tietyt ryhmät, kuten vuokralaiset, maahanmuuttajat ja velkomuskanteiden vastaajat, kohtaavat tällä hetkellä merkittäviä haittoja rajoitetun oikeudellisen avun vuoksi. On toivoa, että tekoäly voi vähentää tätä eriarvoisuutta tekemällä oikeudellisista palveluista edullisempia ja mahdollistaen asianajajien tarjota pro bono -työtä helpommin. Silti on olennaista varmistaa, etteivät tekoälyalgoritmit vain lisää jo oikeusjärjestelmässä vallitsevia ennakkoluuloja.
Tekoälyn tulevaisuuden vaikutus oikeudellisella alalla pysyy epävarmana. Vaikka puolestapuhujat väittävät koneoppimisen voivan nopeuttaa oikeudellisen päätöksenteon analyysiä ja tunnistaa mahdollisia ennakkoluuloja, toiset varoittavat kouluttamasta tekoälyalgoritmeja ennakkoluuloisilla tietojoukoilla. Amerikan Asianajajaliitto on antanut ohjeita, jotka vaativat ihmisen valvontaa, organisaation vastuullisuutta ja avoimuutta järjestelmän kehittäjiltä.
Tekoälyn lisäksi jotkut oikeustieteelliset koulut tutkivat vaihtoehtoisia työkaluja siltojen rakentamiseksi oikeudellisen avun saamisen esteiden yli. Innovation for Justice (i4J) -ohjelma, jota isännöi Arizona yliopisto yhdessä Utah yliopiston kauppakoulun kanssa, on kehittänyt ilmaisia verkkolaskimia ja portaaleja erilaisten oikeudellisten näkökohtien avuksi. Yhteistyössä oikeuslaitoksen ja oikeudellisten palveluiden kanssa ohjelma varmistaa, että teknologia vastaa niiden tarpeita, jotka sitä käyttävät.
Kysymys kuuluu: Voimmeko tehokkaasti hyödyntää tekoälyteknologiaa tehdäksemme oikeusjärjestelmästämme helpommin navigoitavan ja edullisen kaikille, vai vahvistuuko se vain olemassa olevia epätasa-arvoja? Vain aika paljastaa näiden edistysten todellisen vaikutuksen. Silti avoin ja varovainen lähestymistapa sekä jatkuva tarkastelu ovat olennaisia sen onnistuneelle integroimiselle oikeudelliselle maisemalle.
The source of the article is from the blog enp.gr