Tekoälyn (AI) jatkaessa tulevaisuuden muovaamista eri maat ympäri maailmaa kilpailevat tämän ratkaisevan alan hallinnasta. Kuusi vuotta sitten Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti rohkeasti, että maa, joka johtaa tekoälyn kehitystä, tulee ”maailman hallitsijaksi”. Kuitenkin Venäjä kohtaa merkittäviä haasteita tässä kilpailussa.
Putinin halu viedä Venäjä ”päällikkönä ja johtajana” tekoälyvallankumouksessa juontaa juurensa ideologiseen taisteluun lännen kanssa. Hän on huolissaan länsimaisista tekoälymalleista, erityisesti ”suurista kielimalleista” (LLM), kuten ChatGPT, joita hän uskoo voivan mitätöidä Venäjän näkemyksen maailmasta, jos ne jäävät haastamatta. Lisäksi nämä mallit uhkaavat Venäjän hallintaa internetistä, kontrollia, jota on kiristetty viime vuosina.
Vastatakseen länsimaiselle tekoälyvallalle, venäläiset yritykset ovat työskennelleet omien vaihtoehtojensa kehittämisessä. Valtion hallitsema lainantarjoaja Sber on lanseerannut GigaChatin, chatbotin, joka yhdistää venäjän kielen taidot kykyyn luoda tietokonekoodia ja kuvia. Venäjän hakujätti Yandex on integroinut YandexGPT-2:n virtuaaliavustajapalveluunsa.
On kuitenkin epäselvää, voivatko nämä venäläiset tekoälymallit päihittää länsimaiset vastineensa. Yandex väittää, että heidän mallinsa toimii paremmin kuin GPT-3.5, ChatGPT:n aikaisempi versio. Kuitenkin riippumatonta analyysia ja julkisia vertailuja OpenAI:n tehokkaampaan GPT-4:hän verrattuna puuttuu.
Venäjä jää myös jälkeen lännestä tekoälyn innovaatioissa. Stanfordin yliopiston raportin mukaan Venäjä tuotti vuonna 2022 vain yhden ”merkittävän” koneoppimisjärjestelmän, kun Yhdysvallat tuotti 16 ja Yhdistynyt kuningaskunta kahdeksan. Lisäksi Venäjän supertietokonekapasiteetti ja tekoälyvalmiusindeksi jäävät kauas jälkeen länsimaisista kilpailijoistaan.
Putin on määritellyt kunnianhimoisen tekoälystrategian korvatakseen aiemman vuonna 2019 laaditun suunnitelman. Suunnitelma pyrkii lisäämään Venäjän supertietokonekapasiteettia, laajentamaan tekoälykoulutusta ja edistämään yhteistyötä muiden maiden, kuten Kiinan ja Intian, kanssa. Haasteet ovat kuitenkin suuret.
Venäjä kohtaa aivovuodon, kun monet kehittäjät ja insinöörit paeta maasta jatkuvan sodan ja rajoitettujen mahdollisuuksien vuoksi. Sanktiot myös vaikeuttavat pääsyä edistyksellisiin siruihin, jotka ovat välttämättömiä tekoälyn kehitykselle ja jotka tuotetaan pääasiassa Venäjän vastaisten liittolaismaiden toimesta. Valtion tiukka otteen lisääntyminen alasta yritysostoilla ja sijoituksilla voi tukahduttaa kilpailun ja innovaation.
Sotilaallisessa tekoälyssä Venäjä on edistynyt muun muassa dronejen alueella, mutta jää jälkeen yleisluonteisissa tekoälysovelluksissa. Tämä asettaa Venäjän epäedulliseen asemaan verrattuna läntisiin ja kiinalaisiin kilpailijoihin, jotka näkevät siviilitekoälyn edistymisen keskeisenä taloudellisena, geopoliittisena ja sotilaallisena etuna.
Vaikka Venäjä pyrkii tavoittelemaan asemaansa tekoälykilpailussa, se kohtaa lukuisia esteitä ja mahtavia kilpailijoita. Tiellä tekoälyn hallintaan voi olla merkittäviä teknologisia ja geopoliittisia haasteita ja samalla on luotava ekosysteemi, joka kannustaa innovaatioita ja yksityisiä investointeja.
UKK-osa:
1. Miksi Venäjä kiinnostui tekoälyn kehityksestä?
– Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo, että maa, joka johtaa tekoälyn kehityksessä, tulee ”maailman hallitsijaksi”. Hän on huolissaan lännen tekoälymalleista, jotka voisivat mitätöidä Venäjän näkemyksen maailmasta, jos niitä ei haasteta.
2. Mitä haasteita Venäjä kohtaa tekoälykilpailussa?
– Venäjä jää jälkeen tekoälyn innovaatioissa lännen kilpailijoista ja tuottaa vähemmän merkittäviä koneoppimisjärjestelmiä. Aivovuoto, vähäiset mahdollisuudet ja sanktiot, jotka vaikeuttavat pääsyä edistyksellisiin siruihin, ovat myös haasteita.
3. Ovatko venäläiset tekoälymallit parempia kuin länsimaiset vastineensa?
– Vaikka Yandex väittää mallinsa toimivan paremmin kuin länsimaisen aikaisemman version, riippumatonta analyysia ja julkisia vertailuja tehokkaampiin länsimaisiin malleihin ei ole saatavilla.
4. Mikä on Putinin tekoälystrategia?
– Putin on määritellyt kunnianhimoisen tekoälystrategian, joka pyrkii lisäämään Venäjän supertietokonekapasiteettia, laajentamaan tekoälykoulutusta ja edistämään yhteistyötä muun muassa Kiinan ja Intian kanssa.
5. Mitä haasteita Venäjä kohtaa sotilaallisessa tekoälyssä?
– Venäjä on edistynyt joillain alueilla, kuten droneissa, mutta jää jälkeen yleisluonteisissa tekoälysovelluksissa. Tämä asettaa Venäjän epäedulliseen asemaan verrattuna läntisiin ja kiinalaisiin kilpailijoihin.
Määritelmiä:
– Tekoäly (AI): ihmisen älykkyyden prosessien jäljittäminen koneilla, erityisesti tietokonejärjestelmillä.
– Suuret kielimallejat (LLM): tekoälymallit, jotka on koulutettu valtavilla määrillä tekstidataa ja jotka voivat tuottaa luontevia vastauksia luonnollista kieltä käytettäessä.
– Supertietokoneet: erittäin tehokkaiden tietokoneiden käyttö monimutkaisten laskutoimitusten suorittamiseen ja suurien tietomäärien käsittelyyn suurilla nopeuksilla.
– Aivovuoto: taitavien tai lahjakkaiden yksilöiden maasta siirtyminen toiseen, mikä johtaa älyllisen pääoman menettämiseen.
– Sanktiot: toimenpiteet, jotka maat tai kansainväliset järjestöt toteuttavat toisen maan kanssa käytävän kaupan, taloudellisen toiminnan tai diplomaattisten suhteiden rajoittamiseksi tai estämiseksi rangaistuksen tai painostuskeinon muodossa.
Liittyvät linkit:
– OpenAI: OpenAI:n virallinen verkkosivusto, johtava tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen keskittyvä organisaatio.
– Stanfordin yliopisto: Stanfordin yliopiston virallinen verkkosivusto, arvostettu oppilaitos, joka on tunnettu tekoälytutkimuksestaan ja -asiantuntemuksestaan.
– Sber: Sberin virallinen verkkosivusto, Venäjän valtion hallitsema lainantarjoaja, jolla on oma tekoälychatbot.
– Yandex: Yandexin virallinen verkkosivusto, Venäjän hakujätti, joka on integroinut tekoälymalleja virtuaaliavustajapalveluunsa.
The source of the article is from the blog japan-pc.jp