Kirjallisuuden alalla Japanissa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua generatiivisen tekoälyn (AI) käytöstä. Japanin arvostetun Akutagawa-palkinnon voittaja Rie Kudan paljasti, että noin 5 prosenttia hänen palkitusta romaanistaan ”Tokyo-to Dojo-to” oli suoraan generoitu tekoälyn avulla. Kun jotkut näkevät AI:n innovatiivisena kirjoittamisen työkaluna, toiset herättävät huolta sen vaikutuksesta kirjailijoiden luovuuteen ja kirjallisten teosten laatuun.
Akutagawa-palkinnon arviointiprosessin aikana AI:ta tuskin käsiteltiin keskusteluissa. Kuten romaanikirjailija Shuichi Yoshida, joka istuu palkinnon valintaraadissa, huomauttaa, sitä pidettiin vain tarinassa toisena hahmona. Kuitenkin Kudanin kommentit AI:n käytöstä ovat sytyttäneet keskustelun kirjailijoiden ja lukijoiden keskuudessa ja johtaneet pohdintoihin AI:n tulevaisuudesta kirjallisuudessa.
Generatiivinen tekoäly pystyy generoimaan tekstiä ja muuta sisältöä koneoppimisen ja käyttäjän ohjeiden perusteella. Se tarjoaa kätevän tavan yksilöille luoda kirjallisia ja taiteellisia teoksia ilman erikoistunutta tietämystä alalta. Generatiivisen tekoälyn käytön lisääntyessä huolta on herännyt sen potentiaalista levittää väärää tietoa ja loukata immateriaalioikeuksia. Pyrkimyksiä vastuullisen käytön sääntöjen luomiseksi on jo käynnissä.
Kudanin romaaniin kuuluu kohtaus, jossa kuviteltu AI-teknologia nimeltään ”AI-built” vastaa päähenkilön kysymyksiin. Kudan selvensi, että hän käytti vain AI:n generoimaa tekstiä AI-builtin vastauksissa ja teki asianmukaiset muokkaukset pysyäkseen tarinan juonessa. Kriitikot väittävät, että vaikka AI voi auttaa kirjailijoita ideoissa ja kirjoitusrakenteissa, se ei kuitenkaan pysty luomaan todella ylivertaisia tarinoita tai käsittelemään monimutkaisia eettisiä teemoja. Luovan kirjoittamisen eettiset monimutkaisuudet tuottavat haasteita tekoälylle, sillä se ei hallitse inhimillisen luonteen hienovaraista ymmärtämistä, joka syntyy inhimillisestä kokemuksesta.
Vaikka keskustelut jatkuvat AI:n käytöstä kirjallisuudessa, Kudan pysyy vakaana vakaumuksessaan elää rinnakkain AI:n kanssa. Hän uskoo, että vaikka AI kykenisi matkimaan ihmisen kirjoittamista, halu itse luoda tarinoita ei koskaan lakkaa.
Kudanin romaanin AI:n käytöstä saamat paljastukset ovat herättäneet keskustelua tulevista säädöksistä ja avoimuusvaatimuksista teoksissa, joissa on käytetty AI:n generoimaa sisältöä. Muutoksia ollaan jo toteuttamassa tieteiskirjallisuuden genressä, kun Hoshi Shinichi -palkinto asettaa konkreettisia ohjeita AI:n generoiman sisällön sisällyttämiselle kilpailutöihin.
Kun kirjallinen maailma kamppailee AI:n roolin kanssa luovassa kirjoittamisessa, on selvää, että AI voi toimia arvokkaana työkaluna, mutta se voi myös herättää eettisiä ja luoviin tekijöihin liittyviä kysymyksiä. Loppujen lopuksi kysymys kuuluu: parantaako vai uhkaako AI ihmiskirjailijoiden luovuutta? Vain ajan kuluessa nähdään, kun AI:n kehitys ja hyödyntäminen kirjallisuudessa jatkuvat.
UKK-osio:
1. Mikä on kiista, joka koskee generatiivisen tekoälyn käyttöä kirjallisuudessa?
– Generatiivisen tekoälyn käyttö kirjallisuudessa on herättänyt keskustelua sen vaikutuksesta kirjailijoiden luovuuteen ja kirjallisten teosten laatuun.
2. Kuinka suuri osuus Rie Kudanin palkitusta romaanista ”Tokyo-to Dojo-to” oli generoitu tekoälyn avulla?
– Noin 5 prosenttia Rie Kudanin romaanista generoitiin suoraan tekoälyn avulla.
3. Miten AI koettiin Akutagawa-palkinnon arviointiprosessin aikana?
– AI:tä pidettiin vain tarinassa toisena hahmona eikä sitä juurikaan käsitelty keskusteluissa Akutagawa-palkintoon liittyen.
4. Mihin generatiivinen tekoäly kykenee?
– Generatiivinen tekoäly pystyy generoimaan tekstiä ja muuta sisältöä koneoppimisen ja käyttäjän ohjeiden perusteella.
5. Mitä huolia on herännyt generatiivisen tekoälyn käytöstä?
– Huolia on syntynyt generatiivisen tekoälyn mahdollisuudesta levittää väärää tietoa ja loukata immateriaalioikeuksia.
6. Miten Rie Kudan käytti AI:ta romaanissaan?
– Rie Kudan käytti tekoälyn generoimaa tekstiä kuvitellun ”AI-built” -nimisen AI-teknologian vastauksissa. Hän teki asianmukaiset muokkaukset tarinan juonen säilyttämiseksi.
7. Mitkä ovat argumentit AI:n kyvyttömyydestä luoda ylivertaisia tarinoita ja käsitellä monimutkaisia eettisiä teemoja?
– Kriitikot väittävät, että vaikka AI voi auttaa kirjailijoita ideoissa ja kirjoitusrakenteissa, se ei kykene hallitsemaan ihmisen luonteen hienovaraista ymmärtämistä, joka syntyy inhimillisestä kokemuksesta, mikä estää sen luomasta todella ylivertaisia tarinoita tai käsittelemästä monimutkaisia eettisiä teemoja.
8. Mitä muutoksia toteutetaan tieteiskirjallisuuden genressä AI:n käytön suhteen?
– Hoshi Shinichi -palkinto on asettanut konkreettisia ohjeita AI:n generoiman sisällön sisällyttämiselle kilpailutöihin.
9. Parantaako vai uhkaako AI ihmiskirjailijoiden luovuutta?
– Kysymys siitä, parantaako vai uhkaako AI ihmiskirjailijoiden luovuutta, jää vastaamatta ja se pystytään selvittämään vasta kun AI:n kehitys ja hyödyntäminen kirjallisuudessa jatkuu.
Keskeiset termit ja määritelmät:
– Generatiivinen tekoäly (AI): Teollisen oppimisen ja käyttäjän ohjeiden perusteella tekstiä ja muuta sisältöä generoiva tekoäly.
– Akutagawa-palkinto: Japanissa jaettava arvostettu kirjallisuuspalkinto.
– AI-built: Rie Kudanin romaanissa mainittu kuvitteellinen AI-teknologia, joka vastaa päähenkilön kysymyksiin.
– Hoshi Shinichi -palkinto: Tieteiskirjallisuuden genreen kuuluva palkinto, jolla on määritelty ohjeita AI:n generoiman sisällön sisällyttämiseksi kilpailutöihin.
Ehdotetut liittyvät linkit:
– Tekoäly (Wikipedia)
– Koneoppiminen (Wikipedia)
– Etiikka tekoälyssä (Wikipedia)
The source of the article is from the blog smartphonemagazine.nl