Roman RemberUseat sosiaalisen median käyttäjät kamppailevat tunnistamaan tekoälyn viimeaikaisen tutkimuksen mukaan. Aikuisten mediataitojen kehitys ei etene vastaavasti nopeasti kuin generatiivisen tekoälyn (AI) nopea kehitys, mikä altistaa internetin käyttäjät yhä enemmän harhaanjohtavalle tiedolle.
Vuosi 2022 oli läpimurto tekoälyteollisuudelle ”ChatGPT” -chatbotin ja virtuaaliavustajan julkaisun myötä amerikkalaisen tekoälytutkimusorganisaatio OpenAI:n toimesta. Tämän seurauksena alalle on houkutellut miljardiluokan investointeja, ja suuret teknologiayritykset tarjoavat laajan valikoiman vastaavia työkaluja.
Kuitenkin Länsi-Sydneyn yliopiston ”Aikuisten mediataidot vuonna 2024” -nimisen tutkimuksen mukaan käyttäjien luottamus digitaalisiin mediataitoihinsa pysyy alhaisena. 4 442 australialaisen aikuisen otoksessa osallistujia pyydettiin arvioimaan kykyään suorittaa 11 mediaan liittyvää tehtävää, jotka vaativat kriittisiä ja teknisiä taitoja ja/tai tietoa. Keskimäärin vastaajat ilmoittivat luottamuksen vain neljään 11 tehtävästä.
Kyky tunnistaa verkossa harhaanjohtavaa tietoa ei ole juurikaan parantunut vuoden 2021 jälkeen, sillä vain 39% vastaajista ilmoitti sekä vuonna 2021 että vuonna 2024 olevansa varmoja kyvystään varmentaa verkossa löytämänsä tiedon oikeellisuus.
Viimeaikainen generatiivisen tekoälyn integrointi verkkoympäristöihin ”vaikeuttaa entisestään kansalaisten tehtävää erottaa verkossa ketä tai mitä he voivat luottaa”, kuten raportissa todetaan.
Mediataitojen hitaasti kasvanut kehitys on erityisen huolestuttavaa ottaen huomioon, että generatiiviset tekoälytyökalut voivat tuottaa korkealaatuista syvääväärennettyä ja väärää uutissisältöä.
Päähaasteiden käsitteleminen verkkotiedon luku- ja kirjoitustaidossa
Kun verkosta saatava tieto jatkaa tulvimista digitaaliselle maisemalle, tiedonlukutaidon merkitys kasvaa entisestään, jotta luotettavien lähteiden ja harhaanjohtavan tiedon erottaminen on mahdollista. Vaikka aiemmassa artikkelissa korostettiin käyttäjien kamppailuja tekoälyn ja harhaanjohtavan tiedon tunnistamisessa verkossa, on olemassa lisäksi kriittisiä näkökohtia, jotka ansaitsevat huomiota.
Mitä ovat joitakin tärkeitä kysymyksiä verkkotiedonlukutaidossa?
1. Miten yksilöt voivat kehittää kriittistä ajatteluaan arvioidakseen verkosta saamaansa tietoa tehokkaasti?
2. Millainen rooli koulutuslaitoksilla on tiedonlukutaidon edistämisessä opiskelijoiden keskuudessa?
3. Miten teknologiayritykset voivat auttaa torjumaan harhaanjohtavan tiedon leviämistä verkossa?
4. Mitä eettisiä näkökohtia liittyy generatiivisen tekoälyn käyttöön väärän uutissisällön luomisessa?
Päähaasteet ja kiistat verkkotiedonlukutaidossa:
1. Harhaanjohtava tiedon levittäminen: Harhaanjohtavan tiedon ja väärän uutisen nopea leviäminen muodostaa merkittävän haasteen verkkotiedonlukutaidolle. Käyttäjien on navigoitava ristiriitaisten tietojen viidakossa erottaakseen totuuden.
2. Algoritmien vinouma: Sosiaalisen median algoritmit ja hakukoneet voivat ylläpitää vinoumia ja filtterikuplia, vaikuttaen siihen, millaiseen tietoon käyttäjät altistuvat ja mahdollisesti vahvistaen harhaanjohtavaa tietoa.
3. Yksityisyyden huolenaiheet: Tiedonkeruu käyttäjien kohdentamiseksi personoiduilla sisällöillä herättää yksityisyyden huolia, erityisesti silloin kun kyse on tiedon manipuloinnista mielipiteiden tai käyttäytymisen vaikuttamiseksi.
4. Digitaalinen jako: Sosioekonomiset erot ja erilaiset teknologian käyttömahdollisuudet edesauttavat epätasaista tietolukutaitoa eri väestöryhmien keskuudessa, pahentaen olemassa olevia epätasa-arvoja.
Edut ja haitat:
Edut:
– Voimaantuminen: Tiedonlukutaidon parantaminen voimaannuttaa yksilöitä tekemään perusteltuja päätöksiä, osallistumaan kriittisesti verkkosisältöön ja suojelemaan itseään harhaanjohtavalta tiedolta.
– Digitaalinen kansalaisuus: Tiedonlukutaidon vahvistaminen edistää vastuullista digitaalista kansalaisuutta ja kasvattaa tarkkaavaisempaa verkko-yhteisöä.
– Demokratian vahvistuminen: Hyvin informoitu kansalaisuus edistää terveempää demokraattista yhteiskuntaa, jossa tosiasioita ja todisteita arvostetaan enemmän kuin valheita.
Haitat:
– Ylivoimainen tieto: Verkossa oleva valtava tietomäärä voi yllyttää käyttäjiä, mikä tekee lähdelähtöisyyden arvioimisesta haastavaa.
– Kognitiiviset vinoumat: Ihmisten ennakkoluuloiset uskomukset ja kognitiiviset vinoumat voivat estää heidän kykynsä arvioida tietoa objektiivisesti, mikä altistaa harhaanjohtavalle tiedolle.
– Monimutkainen ekosysteemi: Verkon tiedon ekosysteemin dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä luonne vaatii jatkuvia ponnisteluja pysyäkseen ajan tasalla, asettaen yksilöille haasteen pysyä matkassa.
Lisää näkökulmia verkkotiedonlukutaidon tehostamiseen ja harhaanjohtavan tiedon torjuntaan löydät vierailemalla The Christian Science Monitor -sivustolla, maineikkaalla lähteellä, joka käsittelee mediataito- ja digitaalilukutaitoaiheita.
