Kreikkalaiset yritysten henkilöstöosastot omaksuvat yhä enemmän tekoälytyökaluja. Vaikka osa henkilöstöpäälliköistä on tietämättömiä aiheesta, enemmistö vastaajista, noin 41 %, ilmoitti yrityksensä tukevan tekoälytyökalujen käyttöä.
Tekoälytyökalujen käyttöönotto henkilöstöosastoilla on hieman alhaisempi Kreikassa verrattuna muihin maihin, kuten Bulgariaan, Unkariin ja Romaniaan. Vaikka positiivinen suuntaus tekoälyn integroimisessa henkilöstöhallinnon käytäntöihin on havaittavissa, 78 % ilmaisee edelleen kielteisen kannan, ja 56,8 % ei käytä tekoälytyökaluja edes henkilökohtaisiin tehtäviin.
Huomattava 41 % yritysten henkilöstöosastoista hyödyntää jo tätä uutta teknologiaa. Tekoälytyökalujen käytön tukemista tukevat perustelut vaikuttavat yhä merkittävämmiltä, kun 34,7 % henkilöstöammattilaisista uskoo sen helpottavan työntekijöiden työtaakkaa ja säästävän tehokkaammin aikaa.
Mielipiteet yhdistyvät eri maiden välillä, kun puolet unkarilaisista vastaajista ja 46 % bulgarialaisista henkilöstöpäälliköistä jakavat näkemyksen siitä, että nämä työkalut voivat automatisoida tehtäviä, vähentäen riippuvuutta ulkoisista kumppaneista, kuten 34,8 % vastaajista ehdottaa.
Suosittuja tekoälytyökaluja, kuten GenAI:ta, suosivat enemmistö henkilöstöammattilaisista, joista 67,2 % suosii ChatGTP:tä. Tämä on suosittua Bulgariassa, Moldovassa, Romaniassa ja Unkarissa. Tästä syystä 32,8 % Kreikan osallistujista harkitsee koulutuksen edistämistä parantaakseen työntekijöidensä tekoälytaitoja.
Työpaikan tekoälytyökalujen käytön seurauksia tarkasteltaessa noin 28,3 % uskoo sen integroivan työn laatua, kun taas 24,8 % väittää vaikutuksen olevan positiivinen tarvittavien toimenpiteiden avulla työpaikkojen suojelemiseksi.
Noin 22,4 % ilmaisee huolensa tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan laajemminkin, kun taas 21,9 % uskoo näiden työkalujen hyödyntävän työntekijöitä merkittävästi ja edistävän yhteiskunnan kehitystä. Vastuullinen ja eettinen tekoälyn käyttö työpaikalla korostuu varmistaen läpinäkyvyyden, vastuullisuuden, mittaamisen ja tulosten arvioinnin.
Lopulta enemmistö, 60 %, on sitä mieltä, että työnantajat kantavat vastuun tekoälyn vaikutuksista työpaikalla, ja vastaavat prosentit ovat 64,7 % Unkarissa ja 64 % Bulgariassa.
Lisätietoja:
– Yksi keskeinen etu tekoälytyökaluista henkilöstöosastoilla on niiden kyky virtaviivaistaa rekrytointiprosesseja automatisoimalla ansioluetteloiden seulonta ja ehdokkaiden vertailu.
– Tekoälytyökalut voivat myös auttaa tunnistamaan malleja työntekijöiden suorituskyvyn tiedoissa ennustaen mahdollisia ongelmia tai parannusmahdollisuuksia.
– Organisaatiot, jotka ovat ottaneet käyttöön tekoälytyökaluja henkilöstöhallinnossa, ovat raportoineet tehokkuuden lisääntymisestä ja kustannussäästöistä vähentyneiden manuaalisten tehtävien sekä dataan perustuvien oivallusten parantuneen päätöksenteon myötä.
Tärkeimmät kysymykset:
1. Miten henkilöstöosastot voivat varmistaa, että tekoälytyökaluja käytetään eettisesti ja vastuullisesti työntekijöiden hallinnassa?
2. Mitä toimenpiteitä tulisi toteuttaa käsitelläkseen huolia tekoälyn mahdollisista vaikutuksista työmarkkinoihin ja yhteiskunnan hyvinvointiin?
3. Mitkä ovat parhaat käytännöt tekoälytyökalujen integroimiseksi henkilöstöhallinnon prosesseihin samalla säilyttäen inhimillisen kosketuksen työntekijävuorovaikutuksissa?
Tärkeimmät haasteet tai kiistakysymykset:
– Merkittävä haaste, joka liittyy tekoälytyökalujen käyttöönottoon henkilöstöhallinnossa, on mahdollinen algoritmien harha, joka voisi johtaa syrjivään käytäntöön rekrytoinnissa ja suoritusarvioinnissa.
– Tasapainottaminen tekoälytyökalujen käytön ja työntekijöiden luottamuksen ja sitoutumisen ylläpitämisen välillä on ratkaisevaa onnistuneen käyttöönoton kannalta, sillä teknologian liiallinen hyödyntäminen voi johtaa negatiivisiin lopputuloksiin.
– Yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvät huolenaiheet nousevat esiin tekoälytyökalujen käytöstä henkilöstöhallinnossa, vaatien tiukkaa määräysten noudattamista herkkien työntekijätietojen suojelemiseksi.
Tekoälytyökalujen edut henkilöstöhallinnossa:
– Tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen toistuviin tehtäviin automatisoinnin kautta.
– Päätöksenteon parantuminen data-analyysin ja ennakoivien oivallusten perusteella.
– Parantunut ehdokaskokemus ja nopeammat rekrytointiprosessit.
– Parempi työvoiman suunnittelu ja lahjakkuuksien hallinta dataan perustuvan analytiikan avulla.
Tekoälytyökalujen haitat henkilöstöhallinnossa:
– Mahdollinen työpaikkojen siirtymä ja vaikutukset työvoimaan automaation seurauksena.
– Riski taipumuksesta harhaanjohtavaan päätöksentekoon, jos tekoälyalgoritmeja ei seurata ja säädellä asianmukaisesti.
– Haasteet varmistaessa, että tekoälytyökalut ovat linjassa yrityksen arvojen ja kulttuurin kanssa.
– Alkuperäiset korkeat kustannukset ja aikavaatimukset tekoälyteknologian käyttöönotossa ja koulutuksessa.