Vahvojen tekoälyjärjestelmien tulevaisuuden maisema

Eric Schmidt, entinen Google:n toimitusjohtaja ja puheenjohtaja, on kuvitellut tulevaisuuden, jossa voimakkaimmat tekoälyjärjestelmät voitaisiin sijoittaa sotilastukikohtiin, joita pyöritetään ydinenergialla ja suojataan tiukoin turvatoimenpitein. Hänen ennustuksensa käsittää rajalliset, mutta uskomattoman voimakkaat tekoälyjärjestelmät Yhdysvaltojen ja Kiinan käsissä, mahdollisesti kykenevinä itsenäiseen toimintaan.

Tämän teknologian kyvyt saattaisivat lopulta ylittää sen, mitä Yhdysvaltain hallitus haluaisi olevan saatavilla kansalaisilleen ilman nimenomaista suostumusta. Schmidt korosti näiden järjestelmien säilyttämisen tärkeyttä kv- kilpailijoilta suojassa. Tässä kehyksessä sotilastukikohdat voisivat toimia tekoälyjärjestelmien turvasatamina, joissa yhdistyvät ydinenergia ja korkea turvataso, kuten Schmidt kuvaili haastattelussaan Noema-lehdelle.

Entinen Google-pomo esitti myös huolensa siitä, että tekoäly saattaisi aiheuttaa tuhoa, kuten päästä käsiksi ja laukaista aseita Kiinassa ymmärtämättä täysin seuraamuksia – riskiä lisää se, että ihmisillä ei ole kokemusta tekoälystä.

On ollut monia tapauksia, joissa maat ovat kietoneet tekoälyn sotilasaseisiinsa ja laivastonsa aluksiin. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimat ilmoittivat onnistuneista testeistä, joissa tekoälyohjattu hävittäjäkone vastasi ihmispilottien haasteeseen tässä ihan äskettäin huhtikuussa. Näihin kehityskulkuin vastaten Yhdysvallat vannoi olla koskaan luovuttamatta ydinasemaansa tekoälyn hallintaan ja kehotti Kiinaa ja Venäjää tekemään saman sitoumuksen.

Schmidtin ennustus saattaa olla ylikorostunut teknologisessa kilpailussa; Yhdysvallat jatkaa tekoälypiirakoiden viennin rajoittamista Kiinaan, mikä johtaa innovatiivisiin hankintastrategioihin. Toisaalta Kiina pyrkii vähentämään riippuvuuttaan amerikkalaisista teknologioista, kuten on nähty sen kieltäytyessä luopumasta immateriaalioikeuksista, esimerkiksi TikTokin algoritmin myyminen ilman hallituksen hyväksyntää.

Lähdettyään Googlesta vuonna 2020 kahden vuosikymmenen johdon jälkeen, Schmidt on sen jälkeen panostanut tekoälystartup-yrityksiin ja ollut yhteiskunnan murrosta käsittelevän tekoälyn vaikutuksista ja sen mahdollisesti mukanaan tuomista vaaroista kertovan kirjan toinen kirjoittaja.

Keskeiset kysymykset ja vastaukset:

Millaisia vaikutuksia voimakkaalla tekoälyllä on kansainväliseen turvallisuuteen?
Voimakkaan tekoälyn integrointi sotilaalliseen käyttöön voi muuttaa huomattavasti kansainvälisen turvallisuuden maisemaa. Itsenäinen tekoäly uhkaa luoda uusia sodankäynnin muotoja ja kiihdyttää asevarustelua, missä tekoälyn päätöksentekonopeus voi ylittää ihmisten valvonnan.

Kuinka tekoälyn käyttö sotilaallisissa sovelluksissa vaikuttaa maailmanlaajuiseen valtasuhteisiin?
Maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, jotka satsaavat runsaasti sotilaalliseen tekoälyyn, voivat saada strategisia etuja, mikä johtaa muutoksiin globaaleissa valtasuhteissa. Dualismi voi syventyä maiden välillä, jotka omistavat kehittyneitä tekoälyn kyvykkyyksiä ja niiden välillä, jotka eivät omista niitä.

Mitä eettisiä näkökohtia liittyy tekoälyn käyttöön aseissa?
Tekoälyn käyttö aseissa herättää merkittäviä eettisiä kysymyksiä, mukaan lukien se, kuinka paljon autonomiaa tällaisilla aseilla tulisi olla ja vastuun kysymykset tekoälyn päätöksenteosta taistelutilanteissa. Keskustelua käydään siitä, pitäisikö täysin itsenäiset asejärjestelmät kieltää.

Haasteet ja kiistakysymykset:
Yksi keskeisistä haasteista on luoda globaaleja normeja ja määräyksiä, jotka hallitsevat tekoälyn käyttöä ja kehitystä sotilaallisessa ympäristössä. Tämä sisältää kiistaa, jossa on kyse potentiaalisesta tekoälyyn perustuvasta asevarustelusta, vaaroista nojata tekoälyyn kriittisten sotilaallisten päätösten tekemisessä ja riskistä levitä valtiollisten tahojen tai rogue-valtioiden hallussa.

Edut:
– Tekoälyllä tehostetut sotilasjärjestelmät tarjoavat ylivertaisen nopeuden ja tehokkuuden tietojen käsittelyssä, päätöksenteossa ja toimien toteuttamisessa.
– Ne voivat vähentää uhreja suorittamalla vaarallisia tehtäviä, jotka muuten vaarantaisivat ihmishenkien hengen.
– Tekoälyjärjestelmät tarjoavat mahdollisuuden parantaa puolustuskykyä ja strategista suunnittelua.

Haitat:
– Teäläyshintaiset tekoälyjärjestelmät voivat toimia arvaamattomalla tavalla, erityisesti monimutkaisissa tilanteissa, joissa ihmisten arvostelun hienousvaikutuksesta on hyötyä.
– Tekoälyn käyttö sodankäynnissä herättää moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten vastuun sen toimista ja päätöksenteosta, joka on epäselvää.
– On vaara eskaloitua ja vahingossa aiheutuvaa konfliktia tekoälyn toimien väärinymmärtämisen vuoksi muilta valtioilta.

Lisätietoja tekoälystä, tekoälytutkimuksesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, lukijat voivat vierailla johtavien tekoälytutkimuslaitosten ja teknologiayritysten verkkosivustoilla:

AI at Google
OpenAI
MIT (Huomioithan, että kunkin näiden toimialojen täsmällisten osastojen tai omistettujen tekoälykeskusten linkkejä ei ole annettu annettujen ohjeiden mukaisesti).

Tekoälyteknologian jatkaessa kehittymistä keskustelut sen käytöstä sotilassovelluksissa todennäköisesti kovenevat, korostaen tarvetta informoidulle julkiselle keskustelulle ja vahvoille kansainvälisille politiikkaesityksille.

[Upota]https://www.youtube.com/embed/lafqDd3qqwc[/upota]

The source of the article is from the blog mivalle.net.ar

Privacy policy
Contact