Euroopan unioni (EU) on ottanut merkittävän harppauksen tekoälyteknologioiden hallinnassa tulevan Tekoälyasetuksen täytäntöönpanon myötä. Tämä lainsäädäntö, jonka jäsenvaltiot ovat tukeneet yksimielisesti tällä viikolla, on suunniteltu luomaan uusi maailmanlaajuinen standardi, joka on räikeässä ristiriidassa Yhdysvaltojen väljän linjan ja Kiinan valvontatoimien kanssa.
Tehtäväksiannettu Tekoälyasetus, jonka Euroopan komissio loi vuonna 2021, on kehittynyt merkittävien muutosten kautta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi sen kaksi kuukautta sitten. Sen käynnistäminen on tärkeällä hetkellä, kun kansainväliset huolenaiheet lisääntyvät tekoälyn vaikutuksesta harhaanjohtavaan tietoon ja immateriaalioikeuksien ongelmiin, erityisesti tekoälyä hyödyntäviin generaattorijärjestelmiin, kuten OpenAI:n ChatGPT ja Googlen chatbot Gemini, joiden suosio kasvaa.
Belgian digitalisaatioministeri Mathieu Michel on ylistänyt lainsäädäntöä ratkaisevana askeleena maailmanlaatuisten teknologisten haasteiden kohtaamisessa samalla kun se edistää yhteiskunnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Michel on painottanut luottamuksen ja vastuullisuuden avainpilareita uuden teknologian hyödyntämisessä, edistäen siten eurooppalaista innovaatiota.
Tekoälylaki asettaa tiukkoja läpinäkyvyysvaatimuksia korkean riskin tekoälyjärjestelmille, kun taas yleiskäyttöiset tekoälymallit kohtaavat kevyempiä säädöksiä. Asetus rajoittaa myös hallituksen käyttöä reaaliaikaisessa biometrisessä valvonnassa julkisilla paikoilla, varaten tällaiset toimenpiteet vakaviin tilanteisiin, kuten terrorismin torjuntaan ja suurrikollisten paikantamiseen.
Lakitoimisto Cooleyn Patrick van Eecke ehdottaa, että EU:n Tekoälyasetuksella voi olla kansainvälistä vaikutusvaltaa. Hän huomauttaa, että jopa EU:n ulkopuoliset yritykset, jotka hyödyntävät EU:n asiakastietoja tekoälyalustoillaan, joutuvat noudattamaan sitä, vihjaten siihen, että Tekoälyasetus voisi innoittaa maailmanlaajuisia säätelystandardeja samanlaisia kuin EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).
Vaikka asetuksen soveltaminen alkaa vuonna 2026, kiellot tekoälylle sosiaalisessa luokittelussa, ennakoivassa poliisitoiminnassa ja mielivaltaisessa kasvojen kuvien keräämisessä verkosta tai CCTV-taltioista on määrä astua voimaan kuusi kuukautta lain tultua voimaan. Yleiskäyttöiset tekoälymallivaatimukset otetaan käyttöön 12 kuukauden kuluttua, ja sääntelyt säännellyissä tuotteisiin integroiduille tekoälylle tulevat voimaan 36 kuukauden kuluttua.
Mahdolliset seuraamukset sääntöjen rikkomisesta vaihtelevat 7,5 miljoonasta eurosta tai 1,5 prosenttiin yrityksen liikevaihdosta, jopa massiiviseen 35 miljoonaan euroon tai jopa 7 prosenttiin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta rikkomisen vakavuuden mukaan.
Euroopan unionin lähestymistapa tekoälyn sääntelyyn:
Keskeiset kysymykset ja vastaukset:
– Mikä on Tekoälyasetuksen tarkoitus?
Tekoälyasetuksen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja vastuullinen tekoälyteknologioiden kehitys ja käyttö samalla kun suojataan perusoikeuksia ja edistetään innovaatiota EU:ssa.
– Mitkä ovat Tekoälyasetukseen liittyvät keskeiset haasteet?
Haasteita ovat selkeiden määritelmien ja luokitteluiden tarve tekoälyjärjestelmille, tasapaino oikeuksien suojelun ja innovoinnin mahdollistamisen välillä, oikeudelliset ja noudattamiskustannukset yrityksille sekä noudattamisen varmistaminen eri jäsenvaltioissa.
Haasteet ja kiistakysymykset:
Yksi keskeinen haaste Tekoälyasetukselle on tarkkojen ”korkean riskin” tekoälyjärjestelmien laajuuden määrittäminen, koska tämä luokittelu on keskeinen tiukempien vaatimusten soveltamisessa. Lisäksi ottaen huomioon teknologisen kehityksen nopean tahdin, lainsäädännön on oltava riittävän joustava sopeutumaan uusiin kehityksiin tekoälyssä. On myös jonkin verran kiistaa siitä, voiko laki aiheuttaa sääntelykuormia, jotka voisivat tukahduttaa innovaatioita tai asettaa pienempiä yrityksiä epäedulliseen asemaan, jos niillä ei ole samoja resursseja kuin suuremmilla yrityksillä noudattaa säännöksiä.
Edut:
– EU:n Tekoälyasetus voisi tarjota korkean suojelun tason yksilöille edistämällä eettistä tekoälyn kehitystä.
– Se voisi edistää luottamusta tekoälyjärjestelmiin, kiihdyttäen niiden mahdollista käyttöönottoa eri aloilla.
– EU:n jäsenvaltioiden harmonisoitu kehys voisi yksinkertaistaa noudattamista tekoälyn kehittäjille ja EU:ssa toimiville yrityksille.
Haitat:
– Tekoälyasetus voi asettaa merkittäviä kustannuksia yrityksille, mikä vaikeuttaa startupien ja pk-yritysten innovointia ja kilpailua.
– On olemassa riski ylisääntelystä, joka voisi heikentää EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisilla tekoälymarkkinoilla.
– EU:n ulkopuolisten yritysten on navigoitava monimutkaisessa sääntely-ympäristössä, mikäli heidän tekoälyjärjestelmiään käytetään EU:ssa, luoden mahdollisesti esteitä pääsylle.
Yhteenvetona EU:n Tekoälyasetus edustaa merkittävää ponnistelua luoda kattava oikeudellinen kehys tekoälyn sääntelylle, jolla voi olla vaikutuksia ei vain eurooppalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin, vaan myös maailmanlaajuisiin yrityksiin, jotka ovat mukana tekoälyteknologiassa.
Lisätietoja Tekoälyasetuksesta voivat etsiä vierailemalla suoraan Euroopan komission verkkosivustolla: Euroopan komissio.