Latinalainen Amerikka hyödyntää tekoälyä maataloudessa voittaakseen vuosisataisia haasteita säämallien ennustamisessa ja ymmärtämisessä. Teknologian käyttö maanviljelyssä muuttaa merkittävästi alueen maatalousmaisemaa, jossa on vahva asema soijan, maissin ja naudanlihan viennissä.
Yrittäjä Aline Oliveira Pezente, 39-vuotias Brasilian Minas Gerais -osavaltiosta, alkoi innovoida maatalousalalla työskennellessään Louis Dreyfus Commoditiesilla. Hän havaitsi tarpeen modernisoinnille. Maanviljelijöiden kohtaamat vaikeudet, erityisesti siemenien ja lannoitteiden luoton saamisessa rahoittajien kyvyttömyyden vuoksi arvioida riskitekijöitä kuten luonnonkatastrofeja ja markkinoiden epävakautta, synnyttivät vallankumouksellisen idean.
Vuonna 2018 Aline yhdessä miehensä Fabricion kanssa perusti Traiven – yrityksen, joka erikoistuu maataloustietojen keräämiseen ja analysointiin tekoälyn avulla. Heidän ratkaisunsa tarjoaa rahoittajille parannetut riskinarvioinnin mahdollisuudet, mikä merkittävästi vähentää pääomavahinkojen riskiä ja helpottaa maanviljelijöiden luoton saantia. Aline on osoitus modernin teknologian voimasta perinteisillä aloilla, ja hänellä on maisterin tutkinto tekoälystä ja data-analytiikasta Massachusetts Institute of Technologystä.
Traive on toiminut seitsemän vuoden ajan ja saanut suurten maatalouden toimijoiden kuten Syngentan, useiden finanssiteknologiayritysten ja Banco do Brasilin eli Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimman pankin kiinnostuksen. Heidän alustansa, jota käyttää yli 70 000 tuottajaa, on mahdollistanut lähes 1 miljardin dollarin arvoiset rahoitustransaktiot.
Tekoälyn potentiaali maatalouden muokkaamisessa esillä oli Alineä kuunnellessa Web Summitissä Rio de Janeirossa, jota pidetään ”Davosina tekniikan harrastajille”. Myös Alejandro Mieses, toinen yrittäjä, joka käyttää TerraFirma -yritykseen satelliittikuvien avulla toimivia tekoälymalleja ympäristöriskien ennustamiseen.
Web Summitiin osallistuneet ammattilaiset olivat yhtä mieltä siitä, että tekoälyn mallintaminen vaatii paljon dataa. Monimutkaisuus piilee tiedon käsittelyssä liittyen ympäristöoloihin, syötteisiin ja saantoihin, joka vaatii merkittäviä laskentaresursseja.
Kun maailman väestön arvioidaan lähestyvän 10 miljardia vuoteen 2050 mennessä, optimistit uskovat, että teknologiat kuten tekoäly tarjoavat parhaan toivon kestävään eloonjäämiseen vahingoittamatta planeettaa entisestään. Mariana Vasconcelos, brasilialaisen startupin Agrosmartin toimitusjohtaja, kannattaa tekoälyä työkaluna ilmastonmuutoksen riskien hallinnassa ja kestävän maataloustuotannon edistämisessä, täyttäen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön kehotuksen lisätä ruoan tuotantoa kasvavan väestön ruokkimiseksi.
Tärkeät kysymykset ja vastaukset:
1. Miksi tekoälystä on tullut kriittinen työkalu maanviljelijöille Latinalaisessa Amerikassa?
Tekoäly auttaa maanviljelijöitä Latinalaisessa Amerikassa voittamaan haasteita säämallien ennustamisessa, ympäristöriskien ymmärtämisessä ja luoton saamisessa maatalouden syötteisiin. Se tarjoaa rahoittajille kehittyneen riskinarvioinnin mahdollisuuden ja mahdollistaa tehokkaammat, kestävät maanviljelykäytännöt.
2. Kuka on Aline Oliveira Pezente ja mikä on hänen merkityksensä maatalousteknologiateollisuudessa?
Aline Oliveira Pezente on yrittäjä, jolla on tekoäly- ja data-analytiikkaan liittyvä asiantuntemus MIT:stä. Hän perusti Traiven, yrityksen joka analysoi maataloustietoja auttaakseen rahoittajia arvioimaan riskejä ja helpottamaan maanviljelijöiden luoton saantia, mullistaen näin Latinalaisen Amerikan maatalousalaa.
3. Mikä on Traive ja millaisen vaikutuksen se on saanut maatalouteen ja rahoitukseen?
Traive on teknologia-alan startup, joka käyttää tekoälyä maataloustietojen analysointiin mahdollistaen rahoittajille parannetun riskinarvioinnin. Se on mahdollistanut lähes 1 miljardin dollarin arvoiset rahoitustransaktiot ja on otettu käyttöön yli 70 000 tuottajalla, osoittaen merkittävää vaikutusta Latinalaisen Amerikan maatalous- ja rahoitusaloihin.
Keskeiset haasteet ja kiistat:
Tekoälyn integrointi maataloudessa kohtaa haasteen valtavien tietomäärien keräämisessä ja prosessoinnissa, jotka liittyvät sääoloihin, maaperän tilaan, kasvuston terveyteen ja markkinatietoihin, mikä vaatii tehokkaita laskentaresursseja ja syvällistä ymmärrystä sekä teknologiasta että maataloudesta.
Myös mahdollinen kiista koskien teknologiavetoisen maanviljelyn vaikutusta perinteisiin viljelykäytäntöihin ja maaseudun työllisyyteen on olemassa. Joidenkin mielestä perinteisen maanviljelijän rooli saattaa heikentyä maatilojen tultua riippuvaisemmiksi teknologiasta, mikä saattaa aiheuttaa sosioekonomisia ongelmia.
Edut ja haitat:
Edut:
– Tekoäly voi merkittävästi lisätä maatalouden tehokkuutta ja tuottavuutta.
– Parannettu riskinarviointi voi johtaa parempaan luoton saantiin maanviljelijöille.
– Tekoäly voi auttaa ilmastonmuutoksen hallinnassa ja vähentämisessä.
– Ennakoiva analytiikka mahdollistaa paremman päätöksenteon ja siten voi vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia.
Haitat:
– Korkeat alkuperäiskustannukset tekoälyteknologian käyttöönotossa maanviljelyssä.
– Tarve koulutukselle ja sopeutumiselle, jotta maanviljelijät ja työntekijät voivat käyttää tekoälyä tehokkaasti.
– Mahdollinen työpaikkojen menetys, kun automatisoidut järjestelmät yleistyvät.
– Riippuvuus teknologiasta saattaa tehdä maaseutuyhteisöistä haavoittuvaisia teknisille vioille.
Ilman itse artikkelia emme voi sisällyttää lisätietoja, jotka eivät ole mainittuja, koska kyseistä tietoa ei ole annettu. Kuitenkin on selvää, että Latinalaisen Amerikan agroteknologian startupit ovat hyvin asemassa vaikuttamaan merkittävästi kestäviin viljelykäytäntöihin tekoälyn avulla.
Lisätietoja aiheesta voi saada seuraamalla suuria teknologia- ja maatalousalan uutisalustoja, asiaankuuluvien agroteknologiayritysten verkkosivustoja sekä raportteja maataloustutkimuslaitoksilta tai kansainvälisiltä organisaatioilta kuten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöltä (FAO). Tarkkoja verkkosivustojen URL-osoitteita ei voida tarjota ilman tarkkaa verkkotunnustietoa.