Tekoälyn (AI) ja arkistomateriaalin risteys tuo suurta lupausta ymmärtää historian, politiikan ja yhteiskuntien kehityksen syvemmin. Tämä näkemys nousi esiin asiantuntijoiden tapaamisesta eri aloilta järjestetyssä tapahtumassa Konstantinos Karamanlis -säätiön toimesta Ateenassa, Kreikassa, joka pidettiin Kreikan Kansallispankin Karatza Mansionissa.
Tässä tapahtumassa MIT:n Sähkötekniikan ja tietotekniikan laitoksen professori ja Kreikan kansallisen tekoälykomission johtaja Konstantinos Daskalakis korosti, että tekoälyteknologia tarjoaa yksinkertaistetun ja nopeamman tavan päästä käsiksi menneisyyden arkistomateriaaleihin. Näiden työkalujen soveltamisen avulla historian opiskelusta voisi tulla joustavampi prosessi, räätälöity oppilaiden mielenkiinnon kohteiden mukaan, ehdottaen kiehtovaa ja mukautettua lähestymistapaa oppimiseen, joka poikkeaa perinteisistä menetelmistä.
Kunnioitettu kreikkalainen tiedemies varoitti kuitenkin, että vaikka tekoälytyökalut ovat huomattavia, ne eivät ole virheettömiä. Ne voivat periytyä niihin upotetuista vinoumista, jotka korostavat arkistosisällön ja tekoälyn monimutkaista vuorovaikutusta. Arvojen mukaisten tekoälytyökalujen luomiseksi on ratkaisevan tärkeää kehittää arkistoja, jotka heijastavat tarkasti näitä arvoja. Hän muistutti, että ihmiset tuovat merkityksen peliin, kun taas tekoälyt vain toistavat tietoa ja toimivat työkaluina.
Samalla Anna Diamantopoulou, entinen EU-komissaari ja nykyinen uudistusverkoston puheenjohtaja Kreikassa ja Europassa, korosti digitaalisten taitojen yhdistämisen tieteellisiin opintoihin saavuttaakseen niiden täyden potentiaalin. Samalla Lilian Mitrou, professori Egean yliopistossa ja Yksityisyyden ja henkilötietojen instituutin puheenjohtaja, keskusteli tekoälyn laajoista vaikutuksista yksityisyyteen, koska teknologia vaatii ja tuottaa valtavia tietomääriä, aiheuttaen uusia riskejä yksilöiden oikeuksille.
Keskustelua jatkamalla Timos Sellis, ”Archimedes”-yksikön tutkimusjohtaja Athenan tutkimuskeskuksessa, korosti, että tekoäly ei ole vastustaja missään alueella. Se on ihmisen kekseliäisyyden tuote, olennainen osa kykyjemme tehostamisessa arkistojen hallinnassa ja tiedon prosessoinnissa. Tekoälyalgoritmit voivat auttaa arkistointiammattilaisia tarjoamalla ei-lineaarista navigointia tietokantojen läpi – kuten tiedon visualisoinnit – sekä rikastamalla tietueita metatiedoilla, mullistaen historian datan käsittelyä ja tulkintaa.
Tekoälyn (AI) ottaminen käyttöön historian tutkimuksessa ja ymmärtämisessä jatkaa kasvuaan, koska se mahdollistaa tutkijoiden löytää oivalluksia valtavista tietomääristä, jotka ihmisiltä vaatisivat paljon enemmän aikaa prosessoida. AI pystyy analysoimaan suuria tietoaineistoja, tunnistamaan kuvioita, ja jopa kääntämään muinaiset tekstit, tarjoten historioitsijoille ja tutkijoille mahdollisuuden saavuttaa syvempi ymmärrys historiallisista yhteyksistä, suhteista ja tapahtumista.
Aktiiviset markkinatrendit:
Tekoälyteknologia tulee yhä yleisemmäksi digitaalisen humanismin alalla. Käytetään selkeää suuntausta koneoppimisen (ML) ja luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) käytössä historiallisten tekstien ja arkistodatan analysoinnissa. Nämä teknologiat voivat auttaa tunnistamaan tunnetiloja, luokittelemaan asiakirjoja ja tarjoamaan oivalluksia eri aikakausien sosiaalipoliittisiin konteksteihin.
Akateemisen tutkimuksen lisäksi kiinnostusta on herätetty tekoälyn käytöstä julkishistorian projekteissa, kuten virtuaalitodellisuuskokemuksissa, jotka luovat historiallisia tapahtumia tai ympäristöjä uudelleen, ja interaktiivisissa chatboteissa, jotka voivat toimia oppaina historiallisen sisällön läpi.
Ennusteet:
Tekoälyn käyttö historiallisessa ymmärtämisessä osoittaa sen tulevan yhä enemmän integroituvaksi historiografisiin menetelmiin. Mitä enemmän arkistoja digitoidaan ja mitä edemmäs tekoälyteknologia kehittyy, on odotettavissa, että näiden työkalujen käyttö muuttuu vallitsevaksi käytännöksi historiallisessa tutkimuksessa. Markkinanalyytikoiden mukaan tekoälyn ja kulttuurin ja historian alojen risteys tulee näkemään merkittävää kasvua, edistäen teknologisten investointien tekemistä koulutus- ja tutkimusalalla.
Haasteet ja kiistakysymykset:
Yksi päähaasteista tekoälyn käytössä historiallisessa analyysissa on mahdollisuus algoritmisiin vinoumiin. Historialliset tiedot voivat sisältää vinoumia, ja jos tekoälyjärjestelmiä ei kouluteta huolellisesti, ne voivat vahvistaa näitä vinoumia, johtaen vinoutuneisiin tulkintoihin historiasta.
Toinen huolenaihe on yksityisyyden ja tietojen etisen käytön ongelma, erityisesti kun tekoälytyökalut pystyvät keräämään ja analysoimaan henkilökohtaista tietoa. Tasapaino syvän historiallisen analyysin hyötyjen ja yksityisyysoikeuksien riskejen välillä on jatkuva keskusteluaihe.
Lisäksi pelko on, että tekoäly voisi johtaa perinteisten historiografisten taitojen menetykseen teknologian kasvaessa, mikä saattaa heikentää kriittistä ajattelua ja tulkinnallisia kykyjä tutkijoiden keskuudessa.
Edut:
– Tekoäly voi käsitellä ja analysoida suuria määriä historiallisia tietoja nopeasti ja tehokkaasti.
– Se mahdollistaa uusia historian tutkimuksen muotoja, mukaan lukien ennuspohjaista mallinnusta ja trendianalyysiä.
– Tekoäly voi tarjota räätälöityjä oppimiskokemuksia, sopeutuen erilaisiin oppimistyyleihin ja kiinnostuksen kohteisiin.
Haitat:
– On vaara, että tekoäly vahvistaa historiallisia vinoumia.
– Se saattaa johtaa tutkijoiden liialliseen riippuvuuteen teknologiasta ja vaikuttaa perinteisiin tutkimustaitoihin.
– Tehokkaiden tekoälyratkaisujen käyttöönoton kustannukset voivat olla esteenä joillekin laitoksille.
Lisätietoja ja mahdollisia linkkejä tekoälyyn ja historialliseen tutkimukseen liittyviin organisaatioihin tai laitoksiin voisi harkita vierailemalla merkittävillä sivustoilla, kuten:
– Massachusetts Institute of Technologyn tekoälyaloite
– Euroopan unionin verkkosivusto
– Athenan tutkimuskeskus
Nämä verkkotunnukset tarjoavat runsaasti tietoa ja ovat keskeisiä toimijoita tekoälyn integroinnissa historiallisiin ja muihin tieteellisiin aloihin.
The source of the article is from the blog elblog.pl