Teknologian jatkaessa nopeaa kehitystä, ennusteet työpaikkojen kohtalosta tekoälyn (AI) ja robottiautomaation edessä ovat entistä merkittävämpiä. Yliopiston Pennsylvaniasta ja Columbian yliopistosta valmistunut henkilö puhuu vahvasta teknisestä taustastaan ja ilmaisee huolensa työmarkkinoiden väistämättömästä muutoksesta tekoälyn ja robotiikan vuoksi, vaikka hän tunnistaa tekoälyn edut.
Nvidia-yhtiön kaltaiset yritykset vihjaavat jatkuvasta edistyksestä seuraavan sukupolven tekoälypiirisovelluksen teknologiassa, ja lukuisat ammatit ovat kohtaamassa vanhentumisen uhkaa. Kuljettajattomat autot, kassakoneet ilman kassahenkilökuntaa ja terveyspalvelut ilman perinteisiä ammattilaisia kuvastavat tulevaisuutta, jossa ihmistyö kohtaa merkittävän kutistumisen. Tämä muutos lupaa tehokkuutta ja kustannusten alentamista yrityksille, mutta ennustaa äärimmäistä varallisuuserojen kasvua ja potentiaalista sosiaalista levottomuutta.
Uusi tapa lieventää tätä häiriötä löytyy verotuksen alalta. Tekoälyn valtavalla vaikutuksella talouteen ja yhteiskuntaan on perusteltua käydä keskustelua verouudistuksesta, joka vastaisi tekoälyteknologian tuottamia hyötyjä sen sijaan, että näitä aloja verrattaisiin vähemmän muuntavien alojen kanssa.
Yksi idea on asettaa verolevy suoraan tekoälysovelluksiin: itseohjautuvat taksit voisivat kantaa lisämaksun, ja tekoälyyn luottavat yritykset voisivat kohdata lisäveroja tasoittaakseen kilpailukenttää ihmistyöntekijöille. Tämä voisi avata tien vaihtoehtoisille tulomalleille, mukaan lukien yleinen perustulo, jossa ihmiset voivat harjoittaa ei-tulonluovuttavia intohimoja ilman, että tulot sidotaan yksinomaan työhön.
Vaikka sääntelyn haasteet nousevat esiin näiden teknologioiden ohjaamisessa, vastalauseet digitaalista tallennusta vastaan viihdeteollisuudessa osoittavat, että kansalaismielipide voi muokata edistystä. Näiden laajojen verotustoimenpiteiden toteuttamiseksi on saatava aikaan maailmanlaajuinen yksimielisyys, mikä edellyttää vahvaa vuoropuhelua, jonka järjestävät esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat tai proaktiiviset alueet kuten Euroopan unioni.
Vaikka jotkut kriitikot väittävät, että tekoälyn verottaminen voisi heikentää innovaatioita, verotusta tupakkateollisuudessa, hiilidioksidipäästöissä ja alkoholiteollisuudessa ilmenevät ennakkotapaukset osoittavat yhteiskunnan kyvyn vaikuttaa markkinavoimiin yleisen hyvän edistämiseksi. Tasapainottamalla innovaatio yhteiskunnan tarpeiden kanssa voimme suunnistaa uuden työllisyyden maisemassa ja varmistaa tekoälyn hyötyjen oikeudenmukaisen jakamisen.
Tekoälyn integroiminen työvoimaan tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia verotuksen ja poliittisten näkökohtien kannalta. Vaikka artikkeli keskittyy tekoälyn vaikutuksiin työmarkkinoihin ja mahdollisiin veroratkaisuihin häiriön lieventämiseksi, on muita ulottuvuuksia, jotka vaativat tarkastelua.
Epäkäsiteltyihin kysymyksiin kuuluvat tekoälyn vaikutukset kansainvälisiin työmarkkinoihin ja miten kehitysmaat voivat ottaa vastaan nämä nopeat teknologiset muutokset. Lisäksi tekoälyn vaikutus palkkaeroihin ja työpaikkojen luokitteluun on toinen keskeinen aihe. Miten hallitukset tulevat käsittelemään tekoälyn vaikutusten vaihtelut eri talouden aloilla?
Keskeinen haaste tekoälypohjaisessa taloudessa verotukselle on sen toteuttaminen. Tehokas tekoälyn verottaminen edellyttää sen moninaisten vaikutusten ymmärtämistä eri aloilla, työntekijöiden sopeutumista uusiin rooleihin, joita tekoäly luo, ja sen tason selvittämistä, jolla verot tulisi asettaa tasapainottaakseen innovaation edistämisen työvoiman suojelun kanssa.
Kontroverssia herättää mahdollinen regressiivisten verovaikutusten mahdollisuus. Jos tekoälyyn kohdistuvat verot siirretään kuluttajille, alhaisempituloiset henkilöt voisivat kantaa taakan epäsuhtaisesti. Lisäksi käydään keskustelua siitä, tulisivatko verot kohdistua suoraan tekoälyyn vai tulisiko niillä pyrkiä laajemmin käsittelemään niiden tuloksia, kuten tietojen käyttöä tai automaation tasoa.
Työpaikoilla tekoälystä aiheutuvat edut sisältävät lisääntyneen tuottavuuden, tehokkuuden, ennakoivat toiminnot aloilla kuten terveydenhuolto sekä mahdollisuuden rikastaa työpaikkoja sisällyttämällä niihin enemmän luovia tehtäviä siirtämällä tylsät työt koneiden hoidettaviksi.
Toisaalta haitat käsittävät työntekijöiden siirtymisen, lisääntyneen työttömyyden tietyillä aloilla ja haasteet, joita liittyy työvoiman uudelleenkouluttamiseen ja uudelleenvalmennukseen työympäristöjen sopeutumiseksi. Lisäksi on sosiaalinen riski ihmisten panosten aliarvioinnista tai tekoälyn käyttöönottoon liittyvien eettisten implikaatioiden huomiotta jättämisestä.
Lisätietoja työn ja tekoälyn verotuksen tulevaisuudesta löydät seuraavista linkeistä:
– Maailman talousfoorumi
– Yhdistyneet Kansakunnat
– OECD
– Kansainvälinen työjärjestö
– Kansainvälinen valuuttarahasto
Nämä foorumit tarjoavat näkemyksiä ja keskusteluja tekoälyn laajemmasta taloudellisesta vaikutuksesta, haasteista ja poliittisista vastauksista maailmanlaajuisesti. Ne tarjoavat arvokkaita resursseja ja ajattelun johtajuutta navigoitaessa tulevaisuuden työmarkkinoilla, jotka ovat vaikuttuneet edistyneistä teknologioista.
The source of the article is from the blog mgz.com.tw