Urheiluteknologia on aina ollut kietoutunut tieteelliseen tutkimukseen ja teknologisiin edistysaskeliin modernin olympialiikkeen varhaisista päivistä lähtien. Étienne-Jules Mareyn käyttämä valokuvatekniikka huippu-urheilijoiden tallentamiseen ulottuu takaisin vuoden 1900 Pariisin kisoihin asti, mutta nykyinen aikakausi on hallittu tekoälyn (AI) edistysaskeleilla.
Pariisissa käynnissä olevissa olympialaisissa AI on tehnyt vaikutuksen esimerkiksi AthleteGPT-chatbotin avulla, joka on suunniteltu tarjoamaan tietoa urheilijoille, vapaaehtoisille ja katsojille. Yksi innovatiivisimmista AI-sovelluksista on urheilijoiden suora analysointi, joka mahdollistaa tehokkaammat ja henkilökohtaisemmat valmennusstrategiat.
Yksi tällä alalla toimiva huomionarvoinen yritys on BBSoF – Beyond Biomechanics Sport on Field, Padovan yliopiston sivuyhtiö, joka keskittyy loukkaantumisen ehkäisyyn ja on herättänyt kiinnostusta organisaatioissa kuten Italian rugby-liitossa.
Urheiluteknologian nopean kehityksen myötä se vaikuttaa myös lahjakkuuksien etsintään, missä urheilijoiden valintaprosessit ovat yhä enemmän datavetoisia. Tämä siirtymä herättää huolia mahdollisista eroista ja vaikutuksesta urheilun perustavanlaatuisiin ihmisominaisuuksiin, kuten lahjakkuuteen, määrätietoisuuteen ja sisukkuuteen.
Urheiluteknologian kehittyessä on kuitenkin tärkeää muistaa ihmisen ominaisuuksien, kuten empatian, motivaation ja ihmissuhteiden, korvaamattomuus urheilumaailmassa. Vaikka tekoäly toimii arvokkaana työkaluna suorituskyvyn parantamisessa, urheiluhenkeä ja päätöksentekoa ohjaavat aina yksilöt, mukaan lukien urheilijat ja valmentajat.
The source of the article is from the blog bitperfect.pe