Tuleva säädösrunko aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia useilla eri toimialoilla. Rahoituspalveluiden, teknologian, lääkkeiden, lääketieteellisten palveluiden ja energiayhtiöiden toimintaan odotetaan säätelyn vaikuttavan erityisen paljon.
Uudet säädökset tekoälyn ympärillä (AI Act) astuvat voimaan 1. elokuuta 2024. Niissä tullaan määrittelemään ne tarkat toimialat ja liiketoiminnan tyypit, joihin säädökset soveltuvat, luokittelemaan tekoälyjärjestelmät riskitasojen perusteella, asettamaan velvoitteita korkean riskin tekoälyjärjestelmille ja määrittelemään niihin liittyvät seuraamukset.
Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa jopa 7 %:n maailmanliikevaihtoon perustuvien sanktioiden määräämiseen kielletyille käyttötarkoituksille ja enintään 3 %:n muista rikkomuksista.
Henkilötietojen suojan osalta tekoälysäädökset on suunniteltu täydentämään jo voimassa olevaa yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR). Yritysten tulee varmistaa, että uudet tekoälyjärjestelmät turvaavat henkilötiedot, korostaen tietosuojan tärkeyttä tekoälyteknologioiden kehityksessä ja käytössä.
Vaikka säädökset hyväksyttiin virallisesti kesäkuun puolivälissä, niiden täytäntöönpano ei ole suunniteltu täysin tapahtuvaksi ennen 2. elokuuta 2026, muutamien määräysten tullessa voimaan jo 2025.
Yritysten suositellaan suorittavan perusteellisia tarkastuksia tekoälyjärjestelmiensä osalta, kartoittamaan tuotteet ja roolit organisaatiossa, arvioimaan riskejä ja määrittelemään soveltuvat vaatimukset, jotta uusiin säädöksiin noudatettaisiin.
Tekoälysäädökset vaikuttavat monenlaisiin toimijoihin, kuten markkinoille tekoälyjärjestelmiä tuovien tarjoajien, EU:ssa tekoälyjärjestelmiä käyttävien toteuttajien sekä tekoälyä sisältävien tuotteiden valmistajien ja jakelijoiden toimintaan.
Uuden tekoälysäädöksen (AI Act) myötä on odotettavissa merkittäviä muutoksia eri teollisuudenaloilla, kuten rahoituspalvelut, teknologia, lääkkeet, lääketieteelliset palvelut ja energiayhtiöt. Nämä säädökset, joiden odotetaan tulevan voimaan 1. elokuuta 2024, käsittelevät monia keskeisiä näkökohtia liittyen tekoälyjärjestelmien käyttöön.
Mitkä ovat joitakin keskeisiä kysymyksiä uusiin tekoälysäädöksiin liittyen?
Yksi olennainen kysymys koskee tarkkoja kriteereitä tekoälyjärjestelmien luokitteluun riskitasojen perusteella. Toisaalta tärkeä näkökulma on ymmärtää korkean riskin tekoälyjärjestelmiin kohdistuvat velvoitteet ja niihin liittyvät seuraamukset lain noudattamatta jättämisestä. Lisäksi yritykset saattavat pohtia miten varmistaa henkilötietojen suojaus tehokkaasti GDPR:n ja uusien tekoälysäädösten mukaisesti.
Mitä ovat pääasialliset haasteet tai kiistakysymykset näihin säädöksiin liittyen?
Yksi keskeisistä haasteista on mahdollinen monimutkaisuus tekoälyjärjestelmien luokittelussa riskitasojen perusteella. Kiistakysymyksiä saattaa ilmetä seuraamusten ja rangaistusten täytäntöönpanossa, erityisesti lain noudattamatta jättämistapauksissa. Innovaation ja säädösten noudattamisen tasapainottaminen voi myös aiheuttaa haasteita yrityksille, jotka pyrkivät ottamaan käyttöön tekoälyteknologioita.
Mitä ovat uusien tekoälysäädösten edut ja haitat?
Edut näistä säädöksistä sisältävät rakenteellisen kehyksen, joka voi lisätä avoimuutta ja vastuullisuutta tekoälyn käytössä. Ne myös edistävät tietosuojaa ja sääntöjen noudattamista, vahvistaen luottamusta kuluttajien keskuudessa. Kuitenkin joitakin haittoja voivat olla kasvavat noudattamiskustannukset ja mahdolliset rajoitukset innovaatiolle, erityisesti pienille yrityksille, joilla on rajalliset resurssit.
Jotta pysyisitte ajan tasalla tekoälysäädösten viimeisimmistä kehityksistä, yritysten ja sidosryhmien tulisi seurata säännöllisesti alan arvostettujen lähteiden päivityksiä.
Ehdotetut linkit pääsivustolle:
– Euroopan Unionin kotisivu
– Euroopan komission verkkosivusto
The source of the article is from the blog procarsrl.com.ar