Marcin FrąckiewiczVuosikymmenien ajan ihmiset ovat pohtineet tekoälyn potentiaalia. Nyt kun teknologia on käsissämme, moni kysyy: Onko tekoäly todella niin älykästä? Otetaan selville!
”Tekoäly musiikin luomisen työkaluna on hienoa, mutta ihmiskunta musiikissa on se, mikä saa ihmiset haluamaan kuunnella sitä.” – Jacob Collier
Näyttää siltä, että tekoäly on ollut kaikkien huulilla viimeisten 2 vuoden aikana. Samalla tavoin kaikki puhuivat siitä, miten kryptovaluutat tulevat lopettamaan fiat-rahan kerrallaan.
Joten, onko näissä väittämissä tekoälyn älykkyydestä mitään perää? Vai onko kyseessä vain taas yksi tekniikkavillitys, joka menee ohi seuraavien kuukausien aikana?
ChatGPT:n suosion nousu vuonna 2023 aiheutti monenlaisia reaktioita yleisössä. Jotkut kehuivat älykästä tekoälyä hyödyllisenä työkaluna, jolla voi olla potentiaalia muuttaa tapaamme tehdä asioita nykypäivänä. Toiset olivat skeptisiä ja uskoivat tekoälyn ryhtyvän vallankumoukselliseen toimintaan ja ottavan hallintaansa ihmiskunnan.
Kuitenkin me tuomme mukanamme erilaisen ajattelutavan ja tutkimme, missä nykyinen tekoälyteknologia seisoo ja miten se saattaa muuttua tulevaisuudessa.
Ilman turhia puheita, siirrytään suoraan asiaan.
- Artificial Intelligence -historia
- Voiko tekoäly ajatella itse?
- Tekoälyjärjestelmät: Jäljittely vs. Ymmärtäminen
- Tekoälyn tulevaisuus kumppaneina, ei korvaajina
Artificial Intelligence -historia
Tekejänä tekoäly ei ole uusi lainkaan. Se on vain noussut parrasvaloihin viimeisten vuosien aikana. Itse asiassa käsite on ollut olemassa yli vuosisadan.
Kaikki alkoi vuonna 1950, kun Alan Turing julkaisi Computer Machinery and Intelligence -teoksen. Siinä ehdotettiin menetelmää testata koneen älykkyyttä käyttämällä testiä nimeltä The Imitation Game, nykyisin tunnettu Turing-testinä.
Myöhäisillä 60-luvulla Joseph Weizenbaum oli luonut chatterbotin, jota nyt tunnemme chatboteina. Se käytti Luonnollisen Kielen Prosessointia (NLP) keskustellakseen ihmisten kanssa. Tähän aikaan Alexey Ivakhnenko esitti lähestymistavan tekoälyyn, jota nyt tunnemme syväoppimisena.
80-luvulla tekoälyn buumi oli jo alkanut. Japanin hallitus sijoitti yli 2 miljardia dollaria nykyrahassa luodakseen tietokoneita, jotka voivat puhua ihmisten kanssa luonnollisella kielellä. Autonomiset ajoneuvot kehitettiin, ja luotiin ohjelmistoja, jotka käyttävät tekoälyä.
2000-luvulla tekoälyyn suunnattu rahoitus ja kiinnostus väheni merkittävästi, mikä johti hitaampaan kehitykseen. Kuitenkin tänä aikana Microsoft, IBM, NASA ja Apple, sekä yritykset kuten Netflix, Facebook ja Twitter alkoivat käyttää tekoälyä parantaakseen käyttäjäkokemusta.
Vuoden 2010 jälkeen tekoäly on edistynyt huomattavasti. Googlen tutkijat kouluttivat neuroverkkoja tunnistamaan kissoja pelkästään kuvan avulla. Hanson Robotics kehitti robotin nimeltä Sophia, jolla oli realistinen ulkonäkö sekä tapoja ilmaista tunteita.
Kaikki nämä kehitysvaiheet toivat meidät vuoteen 2020, jolloin OpenAI aloitti GPT-3:n testauksen, joka käytti syvällisiä oppiviamalleja kirjoittamiseen, runouden luomiseen ja koodin kehittämiseen.
Voiko tekoäly ajatella itse?
Kun saimme ensimmäisen pääsyn ChatGPT:hen, se oli taianomainen kokemus. Tuntui siltä, kuin ruudun toisella puolella istuisi oikea ihminen, mikä oli hämmästyttävää, mutta myös pelottavaa.
Tällä hetkellä tekoäly on pääasiassa rajoitettu pilveen, koska useimmat jokapäiväiset laitteet eivät ole tarpeeksi tehokkaita tarvittavien laskelmien suorittamiseen tekoälyn osalta. Kuitenkin nopean ja luotettavan tarjoajan kuten Xfinity Internetin kautta voit käyttää tekoälyn ominaisuuksia jopa alitehoisilla älypuhelimilla ja tietokoneilla.
Tämä sai meidät pohtimaan, tuleeko aika, jolloin tekoäly pystyy ajattelemaan itse.
Ennen kuin keskustelemme muista asioista, erottakaamme tieto ja älykkyys toisistaan.
Tieto on tietojen ja faktojen kokoelma, kun taas älykkyys määrittelee kyvyn käyttää tätä tietoa ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen.
Otetaan esimerkiksi ChatGPT. Se luotiin jäljittelemään ihmisten kaavoja keskustelussa. Se voi myös antaa sinulle vastauksia sen tiedon pohjalta, jota sillä on tai internetistä. Kuitenkin se voi pitää keskustelua yllä vain muutaman minuutin ennen kuin menettää koko kontekstin.
Toisaalta ihmisten älykkyys on parempi ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja tekemään päätöksiä, vaikka täysin uusia tilanteita ilmenee. Ihmisen älykkyys on moniulotteinen ja monimutkainen.
Joten, vastatakseni päätavoitteeseen – Ei, tekoäly ei pysty päättämään, ajattelemaan tai muistamaan asioita samalla tavalla kuin ihmiset. No, ainakaan vielä.
Tekoäly voi käyttää koulutusdataa oppiakseen, kun taas ihmiset oppivat jokaisesta vuorovaikutuksesta, mikä tarkoittaa, että tekoäly oppii askel askeleelta ja ihmiset oppivat eksponentiaalisesti. Huolimatta tästä tekoäly ei vielä pysty muodostamaan muistoja tai tekemään johtopäätöksiä kokemuksista yhtä hyvin kuin ihmiset.
Pitäen tämän mielessä, tekoäly on yhtä hyvä kuin sen saama data.
Tekoälyjärjestelmät: Jäljittely vs. Ymmärtäminen
Muistatko, kun tekoäly-kuvanluojat kuten Midjourney räjähtivät suosioon? Vaikka heidän luomansa taide oli vaikuttavaa, sanoisko jopa enemmän, niissä oli suuri ongelma.
Näet, että malli oli koulutettu miljoonilla kuvilla muilta taiteilijoilta, jotka eivät antaneet suostumustaan taiteensa käyttöön koulutuksessa. Tämä on syy siihen, että Midjourneyn luomat kuvat sisälsivät suttua kulmissa. Tämä oli taiteilijoiden allekirjoitus kulmassa, jonka he yleensä tekevät ylläpitääkseen omistusoikeuttaan.
Tämä osoitti yhden asian. Tekoäly jäljittelee taidetta, sen sijaan että luomasta sitä.
Tämä vaikeuttaa väittämistä, että ennakkoon koulutetut mallit todella “ymmärtävät” kieltä samalla tavalla kuin ihmiset tekevät. Mutta juuri tämä tekee tekoälystä “tekoäly”.
Kuitenkin uudempi GPT-4o-malli OpenAI:lta on hyvä esimerkki siitä, kuinka tekoäly siirtyy suuntaan, jossa se kykenee ymmärtämään käyttäjän sanomaa ja vastaamaan sen mukaan. Näyttää siltä, että sillä on kyky yhdistää palasia valtamerestä tietoa ja tehdä siitä järkeä.
Tekoälyn tulevaisuus kumppaneina, ei korvaajina
Vaikka tekoäly voi olla “älykäs” jossain määrin, tapa, jolla katsomme tekoälyä, täytyy muuttua. Useimmat ihmiset luulevat, että tekoäly on siellä korvatakseen meidät. Kuitenkin tekoälyn tulevaisuus onkin enemmän yhteistyötä kuin korvaamista.
Tällä hetkellä on paljon tekoälyn käyttömahdollisuuksia, jotka liittyvät rutiinitehtäviin, mikä voi vapauttaa meidät tutkimaan uusia ideoita ja ratkaisemaan suurempia ongelmia.
Pikemminkin kuin nähdä tekoäly uhkana työpaikoillemme ja luovuudellemme, se on voimakas liittolainen, joka voi auttaa meitä olemaan tehokkaampia, innovatiivisempia ja säästämään aikaa.
Vastatakseni otsikon kysymykseen, tekoäly ei vielä ole niin älykäs, eikä se varmasti ole muodikas ilmiö, joka häviää muutamassa vuodessa.
Tulevaisuus näyttää valoisalta, ja näyttää siltä, että olemme vasta alkumetreillä tällä matkalla.
