Digitaalisen aikakauden nopeassa kehityksessä Tekoäly (AI) on mullistanut luovaa maailmaa päälaelleen, nousten muuttavaksi voimaksi sisällön generoinnissa. Tekstien laatimisesta kuvien ja videoiden luomiseen, AI-järjestelmät kuten ChatGPT ja Dall-e ovat tulleet olennaiseksi osaksi verkkomaisemaa, joskus herättäen kiistaa käyttämällä ’ei-inhimillisesti’ luotuja kuvituksia.
Itse asiassa nämä AI-teknologiat eivät aloita tyhjästä – ne nojaavat olemassa oleviin malleihin ’luodakseen’. Kuitenkin kysymyksiä eettisistä, filosofisista ja teknisistä vaikutuksista ympäröi niiden käyttöä. Yksi kiireellisimmistä huolenaiheista on taiteilijoiden töiden käytön laillisuus AI-tietokantojen kouluttamiseen ilman heidän suostumustaan.
Muutama kuukausi sitten Yhdysvalloissa esitettiin oikeudellisia vastalauseita Midjourneyta vastaan. Tämä seurasi paljastusta siitä, että yritys käytti laajaa valikoimaa taiteilijoiden töitä kouluttaakseen kuvantamisinsinöörejään ilman lupaa. Heidän joukossaan oli jo yli 15 000 käytettyä taiteilijaa ja lisäksi suunnitteilla olevat 16 000 mukaan lukien useita, jotka liittyvät Mallorcan saareen Espanjassa.
Kuuluisat hahmot kuten Joan Miró ja Alexander Calder ovat joutuneet Midjourneyn haltuun. Vegap, joka hallinnoi Mirón tekijänoikeuksia, ilmaisi huolensa tästä puutteellisesta avoimuudesta tekoäly-yhtiöiltä. Erityisesti Espanjan ja Euroopan lait kieltävät teosten uudelleen tekemisen ilman tekijöiden suostumusta, varsinkin kun muutoksia tehdään, vaikuttaen taiteilijoiden moraalisiin ja omaisuusoikeuksiin.
Toisaalta taiteilijat kuten David Oliver, tunnettu nimellä Grip Face, ja Guillem Nadal ovat ilmaisseet ristiriitaisia tunteita. Vaikka tunnustavat perinteisen viittauksien käytön taiteessa ja näkevät tekoälyn vain yhtenä työkaluna, nähdään tarvetta rajoituksiin ja uudelleenjärjestelyihin taiteilijoiden kuvituksen luvattomassa käytössä.
Toiset, kuten taiteilija Guillermo Zapata, ovat hieman välinpitämättömiä siitä, että heidän teoksiaan käytetään viitemateriaalina tekoälyohjelmissa kuten Midjourneyssa. Hän kuitenkin korostaa koulutuksellisen arvon merkitystä voiton potentiaalin sijaan.
Xim Izquierdo, toinen Mallorcan taiteilija, joka käytti Midjourneyta töissään, on tietoinen tekoälyn pysäyttämättömästä kehityksestä. Huolimatta huolista, Izquierdo pitää kiinni siitä, että luova mieli on olennainen tekniikan takana, kun taas tekoäly palvelee työkaluna käyttäjän visiolle ja tarkoitukselle. Kysymys siitä, onko taiteilijoiden töiden käyttö tekoälyssä plagiaattia, on yhä käynnissä oleva keskustelu luovassa yhteisössä.
Keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia liittyen tekoälyyn ja taiteilijoiden töihin:
1. Mitkä ovat eettiset vaikutukset taiteilijoiden töiden käytöstä tekoälyn kouluttamiseen ilman suostumusta?
Taiteilijoiden töiden käyttäminen ilman suostumusta herättää merkittäviä eettisiä kysymyksiä koskien tekijyyttä, tekijänoikeusrikkomuksia ja kunnioitusta alkuperäisen luojan oikeuksia kohtaan. Se sivuuttaa taiteilijoiden moraaliset ja lailliset vaatimukset luomuksistaan ja voi johtaa taloudellisiin menetyksiin niille tekijöille, joiden töitä hyödynnetään ilman korvausta.
2. Pystyykö tekoäly luomaan taidetta vai jäljitteleekö se vain olemassa olevia tyylejä ja malleja?
Tekoäly voi luoda kuvia, musiikkia, tekstiä ja muita luovan sisällön muotoja, jotka saattavat täyttää luovat lähtökohdat. Kuitenkin, koska tekoälyjärjestelmät oppivat ennalta olevasta datasta, on keskustelua siitä, merkitseekö tämä todellista luovuutta vai pelkästään sofistikoituneita malleja ja ihmisen luomia tyylejä jäljittelevää toimintaa.
3. Miten tekijänoikeuslait soveltuvat tekoälyn luomiin taideteoksiin?
Tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain, mutta yleensä ne suojaavat alkuperäisiä ihmistuotoksia. Tämä muuttuu hämäräksi tekoälyn luomien teosten kanssa, koska se haastaa tekijyyden määritelmää. Tässä on käynnissä olevaa keskustelua ja hitaita sopeutumisia lakeihin vastatakseen tähän uuteen alueeseen.
Keskeiset haasteet ja kiistakysymykset:
– Omistajuuden ja tekijänoikeuksien määrittäminen tekoälyn luomalle taiteelle.
– Ohjeiden luominen reiluun tietojen käyttöön, mukaan lukien taiteilijoiden teokset.
– Tasapainottaminen tekoälyn innovaation ja inhimillisten taiteilijoiden oikeuksien ja korvauksen välillä.
– Linjan määrittäminen innoituksen ja plagioinnin välillä tekoälyn luoman sisällön kontekstissa.
Teköälyn edut taiteessa:
– Teoäly voi auttaa luomaan uusia taiteen muotoja, työntäen rajoja ja haastaen perinteisiä tekniikoita.
– Se voi demokratisoida taiteen luomisen mahdollistaen yksilöiden ilman perinteistä taidekoulutusta ilmaista luovuuttaan.
– Teoäly pystyy käsittelemään laajoja tietoaineistoja tutkiakseen yhdistelmiä ja ideoita mittakaavassa, joka on mahdotonta vain yhdelle ihmiselle.
Näkökulmia tekoälyn haitoista taiteelle:
– Teoäly voi vahingoittaa inhimillisen luovuuden ja alkuperäisyyden käsitettä vahingossa.
– Se voi aiheuttaa uhkan työskentelevien taiteilijoiden elinkeinoille luomalla ylitarjonnan sisällössä, mikä voi laskea alkuperäisten taideteosten arvoa.
– Epäselvä oikeudellinen asema koskien tekoälyllä luotua taidetta luo riskejä ja epävarmuutta kaikille osapuolille.
Lisätietoja laajemmasta tekoälyaiheesta jaetaan alla olevasta linkistä:
IBM Tekoäly.
Lisäksi, ymmärtääksesi keskustelua immateriaalioikeuksista digitaalisessa ajassa, maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) on hyödyllinen resurssi:
Maailman Henkisen Omaisuuden Järjestö.
Huomautus: Ottaen huomioon tekoälyn alalla tapahtuvan nopean kehityksen ja jatkuvat lainsäädäntökeskustelut, on tärkeää tarkistaa viimeisimmät päivitykset luotettavista lähteistä ajantasaisemman tiedon saamiseksi.