Bidenin hallituksen pyrkimykset lisätä tekoälytyöntekijöiden palkkausta ovat kohdanneet haasteita, kuten hiljattaisessa alakomitean kuulemisessa kävi ilmi. Kuulemisen keskiössä oli tarve vaihtoehtoisille rekrytointipoluille, jotta osaajapulaan voidaan vastata ja löytää päteviä tekoälyalan ammattilaisia. Yksi merkittävä esiin nostettu ongelma oli hallituksen nojaaminen perinteiseen neljän vuoden korkeakoulututkintoon työllistymisen edellytyksenä, mikä voisi sulkea pois arvokkaita tekoälytaitoja omaavat yksilöt.
IBM-asiakasjohtaja Timi Hadra on ilmaissut huolensa hallituksen mieltymyksestä korkeakoulututkinnon suorittaneisiin ehdokkaisiin, vaikka heillä olisi laaja koulutus ja sertifiointi tekoälyssä. Hadra huomautti, että IBM:n intensiivisen tietoturva-aprendikointiohjelman valmistuneet kohtaavat usein vaikeuksia saada liittovaltion työpaikkaa ilman neljän vuoden tutkintoa. Tämä jäykkä vaatimus rajoittaa pätevien tekoälytyöntekijöiden potentiaalista työvoimaa ja voi johtaa siihen, että kyvykkäitä yksilöitä menetetään muille aloille.
Edustaja Nancy Mace korosti henkilöstöhallinnon toimiston (Office of Personnel Management, OPM) hidasta edistymistä vuoden 2020 tekoälyhallinnan toimistosta säätämisen osalta. OPM:lle annettiin tehtäväksi tunnistaa tekoälyn osaajakuiluja ja luoda uusi tekoälytyötehtävien sarja liittovaltion työntekijöille. Kuitenkin kolme vuotta myöhemmin näitä aloitteita ei ole toteutettu. Lisäksi edustaja Mace korosti tietoturva-alan työntekijöiden puutetta ja arvioi ammattilaisten puutetta olevan 700 000. Hän tunnusti ei-tutkintoon perustuvien koulutusvaihtoehtojen, kuten lyhytaikaisten ohjelmien ja sertifikaattien, tärkeyden tämän vajeen korjaamisessa.
Haasteisiin vastatakseen todistajat esittelivät useita ratkaisuehdotuksia. George Washingtonin yliopiston tietoturva- ja yksityistutkimusinstituutin johtaja Costis Toregas painotti standardoidun terminologian tarvetta ja lisääntyvää tiedekunnan asiantuntemusta tekoälykoulutuksessa. Toregas ylisti myös ammattikorkeakoulujen joustavuutta sopeutua tekoälyyn keskittyviin opetussuunnitelmiin vastatakseen alan vaatimuksiin. Samoin Carnegie Mellonin tietojenkäsittelytieteen professori William Scherlis korosti ei-tutkintoperusteisten ohjelmien merkitystä tekoälykoulutuksen saatavuuden laajentamisessa.
Yhteistyö ja verkostoituminen nousivat esiin toisena keskeisenä strategiana. Toregas ehdotti, että National Science Foundationin onnistunut malli yhdistämällä korkeakouluja ja yliopistoja kehittämään tietoturvankoulutusta voitaisiin toistaa tekoälyn osalta. Julkisen sektorin, korkeakoulujen ja yksityissektorin kumppanuuksien avulla tekoälytyövoimaa voidaan vahvistaa jaetun osaamisen ja resurssien kautta.
Vaikka OPM äskettäin ilmoittikin suoran rekrytointivallan myöntämisestä tietyille tekoälyyn liittyville tehtäville, se sai arvostelua siitä, ettei se ole täysin toteuttanut tekoälyhallinnan toimistosta säätämistä. OPM puolusti päätöstään olla luomatta tiettyä tekoälyalan työtehtävien sarjaa vedoten siihen, että se asettaa etusijalle virastojen tarpeet ja tehtävät suhteessa standardoituun lähestymistapaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälytyövoiman vauhdittamiseen liittyvät haasteet edellyttävät kattavaa ja joustavaa lähestymistapaa. Perinteiseen koulutuspolkuun nojaamisen uudelleenarviointi, yhteistyön edistäminen ja vaihtoehtoisten ohjelmien hyväksyminen ovat keskeisiä askelia kohti tulevaisuuden vaatimuksiin vastaavaa pätevää ja moninainen tekoälytyövoimaa.
Usein kysytyt kysymykset tekoälytyöntekijöiden palkkauksen lisäämisestä
K: Mitkä olivat haasteet, joista keskusteltiin hiljattaisessa alakomitean kuulemisessa Bidenin hallituksen pyrkimyksistä lisätä tekoälytyöntekijöiden palkkausta?
V: Keskustellut haasteet sisälsivät tarpeen vaihtoehtoisille rekrytointipoluille, perinteisen neljän vuoden korkeakoulututkinnon nojaamisen työllistymisen edellytyksenä sekä arvokkaiden tekoälytaitoja omaavien henkilöiden syrjinnän.
K: Minkä huolen IBM-asiakasjohtaja Timi Hadra esitti hallituksen mieltymyksestä korkeakoulututkinnon suorittaneille ehdokkaille?
V: Timi Hadra huomautti, että IBM:n intensiivisen tietoturva-aprendikointiohjelman valmistuneet kohtaavat usein vaikeuksia saada liittovaltion työpaikkaa ilman neljän vuoden tutkintoa. Tämä jäykkä vaatimus rajoittaa pätevien tekoälytyöntekijöiden potentiaalista työvoimaa.
K: Mikä on henkilöstöhallinnon toimiston (OPM) tilanne vuoden 2020 tekoälyhallinnan toimistosta säätämisen osalta?
V: OPM:ää on arvosteltu hitaasta edistymisestä tekoälyhallinnan toimistosta säätämisen osalta. Tämä sisältää tekoälyn osaajakuilujen tunnistamisen ja uuden tekoälytyötehtävien sarjan luomisen. Näitä aloitteita ei ole toteutettu kolme vuotta myöhemmin.
K: Minkä ratkaisun George Washingtonin yliopiston tietoturva- ja yksityistutkimusinstituutin johtaja Costis Toregas ehdotti?
V: Costis Toregas korosti standardoidun terminologian tarvetta ja lisääntyvää tiedekunnan asiantuntemusta tekoälykoulutuksessa. Hän ylisti myös ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä sopeutua tekoälyyn keskittyviin opetussuunnitelmiin.
K: Minkä strategian ehdotettiin vahvistavan tekoälytyövoimaa?
V: Yhteistyö ja verkostoituminen tunnistettiin keskeisiksi strategioiksi. Julkisen sektorin, korkeakoulujen ja yksityissektorin kumppanuuksien avulla tekoälytyövoimaa voidaan vahvistaa jaetun osaamisen ja resurssien kautta.
K: Minkä kritiikin OPM sai liittyen tekoälyhallinnan toimistosta säätämisen toteuttamiseen?
V: OPM sai kritiikkiä siitä, ettei se ole täysin toteuttanut tekoälyhallinnan toimistosta säätämistä, vaikka se äskettäin ilmoittikin suoran rekrytointivallan myöntämisestä tietyille tekoälyyn liittyville tehtäville. OPM puolusti päätöstään olla luomatta tiettyä tekoälyalan työtehtävien sarjaa, korostaen virastojen tarpeiden ja tehtävien painoarvoa.
K: Mitkä askeleet ovat tarpeen tekoälytyövoiman vauhdittamiseksi?
V: Perinteiseen koulutuspolkuun nojaamisen uudelleenarviointi, yhteistyön edistäminen ja vaihtoehtoisten ohjelmien hyväksyminen ovat keskeisiä askelia kohti tulevaisuuden vaatimuksiin vastaavaa pätevää ja moninainen tekoälytyövoimaa.
Määritelmiä:
– Tekoäly (Artificial Intelligence): Ihmisen älykkyyden simulointi koneissa, jotka on ohjelmoitu ajattelemaan ja oppimaan kuin ihmiset.
– Osaajapula: Työpaikan vaatimien taitojen ja yksittäisten työnhakijoiden tai työntekijöiden taitojen ero.
– Työllistymisen edellytys: Vaatimus, joka on täytettävä ennen kuin joku voidaan ottaa huomioon tietyssä asemassa tai mahdollisuudessa.
– Tietoturva: Tietokoneiden, palvelinten, mobiililaitteiden, elektronisten järjestelmien, verkkojen ja tietojen suojaamisen käytäntö digitaalisilta hyökkäyksiltä, varkauksilta, vahingoilta tai luvattomalta käytöltä.
– Ei-tutkintoperusteiset ohjelmat: Koulutusohjelmat, jotka tarjoavat koulutusta ja sertifiointia, mutta eivät johda perinteisiin kandidaatin tai associate-tutkintoihin.
Liittyvät linkit:
– National Science Foundation
– IBM
– George Washingtonin yliopisto
– Carnegie Mellonin yliopisto
[upota]https://www.youtube.com/embed/aLEqzPwFA58[/upota]
The source of the article is from the blog anexartiti.gr